Kierrätys kunniaan ja ainoat jouluverhoni

Kuulun valitettavasti niihin, jotka eivät ole vähimmässäkään määrin jouluihmisiä, joten on suoranainen ihme, että minulla on jouluverhot. Eikä näitäkään olisi, jos en ihan sattumalta olisi äitini kanssa jokin aika sitten käynyt naapurikaupungin kierrätyskeskuksessa.

Oma paikallinen kierrätyskeskuksemme on naapurikaupunkien kierrätyskeskuksiin verrattuna lähinnä irvikuva, en muista kovinkaan monta kertaa sieltä mitään löytäneeni. Kun oikein pinnistän, niin kaksi löytöä tulee mieleen: Pentik-tarjottimen pohjana toiminut puutarjotin ja Tikal-lautapeli. Siinä ne sitten vuosikymmenen aikana tehdyt löydöt ovatkin. Sen sijaan muualta löytöjä on tullut tehtyä enemmänkin. Tästä syystä poikkean mieluusti noissa naapurikaupunkien mahtavissa aarreaitoissa aina kun se vain on mahdollista.

Tällä kertaa tuolla oli tarjous -50% kaikista kodintekstiileistä. Myönnän, että en tarvitse yhtään mitään uutta, mutta en voinut vastustaa herkullisen punaisen kutsua. Ensin minua veti puoleensa tuo houkutteleva väri, kouraistuani kankaan käteeni materiaali ja viimeisenä hintalappu 2,50€, josta pois puolet. Vasta kotona tarkastelin materiaalilappua, joka kertoi, että käteni ei ollut erehtynyt, suomalaista 100% puuvillaa, kaipa tämän voisi jo retroksikin luokitella, sillä se on jotakuinkin kasaria tyyliltään. Ainoa vika, mikä tuossa verhossa oli, oli pienen pieni repeämä valkoisessa rimpssussa, sen korjaamiseen meni pari minuuttia ja parikymmentä pistoa. Ikkunassa sitä ei edes huomaa. Hintaa tälle muutoin uudenveroisessa kunnossa olleelle verholle jäi siis 1,25€ ja koska sen saattoi pestä 60 asteessa, pesin ja pistin ikkunaan - tuon lämpötilan pitäisi tappaa pienet kutsumattomat vieraat, jos sellaisia olisi verhon mukana ollut.

Kuvasta ei varmaan erotu, mutta verhon kuosissa on pieniä sydämiä, punaisella pohjalla valkoisia ja valkoisella punaisia. Harmi, ettei näitä ollut kuin tämä yksi, olisin ostanut kaikki mitä käsiini olisin saanut sen verran kivannäköinen ja hyvää materiaalia tämä on.

En ole enää selvillä, miten paljon meille on marraskuun aikana tullut lisää tavaraa, mutta on sitä poistunutkin sitten vastaavasti. Kierrätykseen on naamakirjan kautta lähtenyt niin kelloja, kalentereita, lautapeli kuin muutakin materiaalia. Kierrätykseen lähtevät olen listannut, saapuvia en. Minusta kun ei taida olla minimalistiksi, pakko se vaan on uskoa.