Tapahtuipa kerran erässä keskikokoisessa länsisuomalaisessa kaupungissa, siinä moneen kertaan mainitussa kolmannen kerroksen kerrostaloasunnossa. Vaimo parka aka rouva Jälkikirjoitus sai syysflunssan ja menetti äänensä, vietti päivän kotona huilaillen ja kuumaa mehua juoden. Kellon lähestyessä neljää arvon rouva huomaa, että on liian heikko (lue väsynyt ja laiska) lähteäkseen kauppaan, mutta jääkaappi on lähes tyhjä. Mitäpä sitä sen suuremmin pohtimaan, koska ääntä ei kerran lähde, niin kännykkä kouraan ja laittamaan viestiä rakkaalle Herra Kirjoitukselle siitä, että vaimon on nälkä ja että suuren valkoisen metsästäjän olisi syytä käydä kaatamassa mammutti ja raahata se hännästä kotiluolaan.
Näppärä rouva Jälkikirjoitus näpyttelee tekstiviestin: Voisitko hommata vaimolle ruokaa?
Ja lähettää sen herra Kirjoitukselle. Rouva osaa miehensä numeron ulkoa, joten näpyttelee hän sen itse, ottamatta sitä luettelosta. Vähän rouva ihmettelee, että miksi herra ei vastaa, mitään mutta ehkä hänellä on kiire.
Kun herra Kirjoitus ilmestyy kotiin ilman kauppakassia ja puhelin alkaa samaan aikaan soittaa herra Kirjoituksen numerosta, on rouva pikkuisen hämmästynyt. Sen verran kuume tekee silmille tepposia, ettei rouva huomaa numerossa mitään outoa - herra Kirjoitus sen sijaan huomaa, numero on sama kuin hänen lukuunottamatta sitä, että toinen ja kolmas numero ovat päin vastoin kuin hänen numerossaan. Tässä soittavassa numerossa ne ovat 0 ja 1, hänen numerossaan 1 ja 0. Pelästynyt ja äänetön rouva Jälkikirjoitus jättää vastaamatta ja herra Kirjoitus alkaa selvittää, kuka soittaja on.
Kohta tulee tekstiviesti, jossa kysytään: Kuka olet? Lähettäjänä se "väärä numero". Samalla herra Kirjoitus saa selvitettyä, kenelle numero kuuluu. Sen haltija on kaupungin johtava sosiaalityöntekijä!
Naputtelen vastausviestiä, jossa pyydän anteeksi häiriötä ja selitän tilannetta, että puolisoni numero on melkein sama ja tarkoitus oli pyytää häntä käymään kaupassa. Toisaalta hävettää ja toisaalta naurattaa, sillä eihän se nälkäisen naisen tuo ruokaa - viesti olisi juuri parempaan osoitteeseen mennä kuin kaupungin sosiaalitoimistoon - no, ehkä vielä parempi vaihtoehto olisi ollut ravintola, jossa on kotiinkuljetus.
Mitä tästä opimme - tarkista aina numero, johon olet viestiä lähettämässä, vaikka se olisi miten tuttu!
Tarkista numero kahdesti.
torstai 20. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti