Paikallisella syöpäyhdistyksen kirpparilla oli tarjous, jossa kassillisen vaatteita sai kuudella eurolla. Allekirjoittaneen kaltaiselle sulovilénille se on kuin vuohelle avattu portti kaalimaahan. Vietin viime viikolla pari tuntia inventoiden kyseisen kirppiksen vaatevarantoja ja kokosin jättipotin.
Tosin on pakko tunnustaa, että äitini kuori tällä kertaa kerman kakusta, mutta ehkä se sallittakoon. Menee kerrankin näin päin, että hän saa ja minä annan.
Olen vähintäänkin kohtuullisen hyvä pakkaamaan, tuota ahtamaan tavaroita pieneen tilaan, vai mitä sanotte tästä saavutuksesta.
Uturoosa välikausitakki on aivan uudenveroinen, ei mitään mainittavaa vikaa. Matkaa mammalle, koska on minulle ihan aavistuksen verran nafti ja herra Kirjoitus ilmoitti minun muistuttavan isoa vaaleanpunaista nakkia se päälläni.
Samaan takkiin löytyi myös huivi, jonka äiti tietenkin saa takin kera. Myös pari muuta huivia tuli pakattua kassiin ja ne jäävät meille.
Toinen, vaaleankeltainen välikausitakki on sitten taas reilua kokoa. Jos siitä ei saa istuvaa vyönkään kanssa (sellainen puuttui takista, mutta löysin samalta kirppikseltä suunnilleen sopivan), niin kauppaan sen huuto.netissä kuuden euron hintaan ja peitän sillä omat kuluni.
Modelian vaaleansininen pitkä mekko matkaa myös äidilleni. Hänellä on kaapissaan aivan vastaava, mutta isompaa kokoa ja se on laihduttamisen jälkeen jäänyt liian isoksi. Nyt on sitten varaa jojoamiseen, taikka sitten toisesta voi tehdä topin ja hameen ja käyttää toista mekkona.
Tiilenpunainen tai terrakotanvärinen housuasu, johon kuuluu housut ja jakku, on ateljee työtä ja uudenveroisessa kunnossa sekin. Varanappi kiinni pesulapussa, mikä viittaa siihen, ettei pukua ole koskaan käytetty. Tämä jää minulle - ainakin hetkeksi. Todellinen väri jossain näiden kuvien välissä.
Punaiset urheiluhousut tulevat tänä syksynä vielä kovaan käyttöön.
Raiskin tuulipuvun housut täydentävät työmatkavaatevalikoimaani, sillä yksille tummille housuille oli tosiaan tarvetta.
Punainen liivien ja housujen yhdistelmä on minua itseäni varten. Suomalaisen Netta-ompelimon valmistama. Näistä kuvista tuo liivi on oikeamman värinen.
Kassiin mahtui myös kaksi vyötä: kimaltava punainen ja vaalean kellertävä. Kellertävä on ihan tavallinen kangasvyö, siitä ei ole kuvaa.
Kassissa oli myös kaksi alusvaatetta: beigenvärinen alushame, josta kuva tässä, sekä valkoiset olkaimettomat rintaliivit, joista ryöstin vain kaarituet ja pistin muutoin eteenpäin - koska monet ihmiset käyttävät kaarituettomia liivejä. Noista liiveistä ei ole kuvaa. Alushame minun oli pakko ostaa tuota pikkujoulumekkoani ajatellen, sen materiaali on kuitenkin sen verran villainen ja minä kun en siedä villaa ihollani.
Kassin todellinen jackpot on kuitenkin seuraava paita. Se on Vercasen mallistosta, 100% silkkiä ja todella upealla leikkauksella tehty. Itkin suorastaan katkeran karvaita kyyneleitä, kun se on itselleni aavistuksen verran pieni ja äidilleni kuin tehty. No, hänen voittonsa ja minulle hyvä kannustin laihduttamiseen, jotta voin sitten lainata paitaa.
Ai niin, samaan kauppaan tuli vielä muutama sellainen pöydällä pidettävä, jota en saa mainita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti