Tämä postaus tulee pikkuisen takautuvasti, sillä en jaksanut enää tiistai iltana sitä tarkistaa ja kuvittaa julkaisuasteelle asti, vaikka siinä tiistai-illan tunnelmia kerrotaankin.
Kuten kerroin, sunnuntaina pesin kotimme kaikki ikkunat. Maanantaina aloin sitten pureutua kaaokseen, joka kodissamme vallitsi. Sain siivottua makuuhuoneen, työhuoneen ja olohuoneen ja aika tuohon meni reilun kellonympäryksen verran, asiaan saattoi vaikuttaa se, että aloitin suursiivouksen kolmen yövuoron jälkeen.
Makuuhuoneen kesätyyli vaihtui syksyisempään. Makuuhuoneemme ikkunat ovat itään päin, joten nouseva aurinko valaisee asuntomme kesäisin hyvin, hyvin tehokkaasti. Tästä johtuen, siinä missä tavalliset ihmiset vaihtavat kesäisin vaaleammat ja kevyemmät verhot ikkunoihin, minä etsin tumminta ja paksuinta ja vähiten valoa läpäisevää, mitä kaapeistani tai kaupoista löytyy. Tänä vuonna se oli viininpunaista luonnonvalkoisella tehostettuna, päiväpeitossa kukkivat isot kesäkukkaset.
Niiden tilalle tuli kermanväristä, hiekkaa ja vanhanroosan sävyjä.
Työhuoneessa mentiin tästä tähän. Jotenkin täytyy tunnustaa, että silmä lepää tuossa jälkimmäisessä, se on jotenkin niin rauhallinen ja tilaa antava. Ylimmän kuvan sohvanpäällisen kuosi on kuitenkin herra Kirjoituksen itsensä harrastuksensa ja työnsä pohjalta valitsema, joten se tulee palaamaan käyttöön jatkossakin. Matto todennäköisesti ei palaa työhuoneeseen enää koskaan, se näet ei toimi työtuolin pyörien alla, vaan luistaa.
Lisäksi anoppi lahjoitti tiistaina illalla meille tyynyliinan, joka oli kuin tehty työhuoneen sohvan tyynyyn.
Olohuoneen verhot ovat edelleen työn alla, niihin on kaksikin suunnitelmaa, mutta ei tosiaan vielä mitään valmista, joten siltä suunnalta ei kuvia.
Tiistaina siivosin sitten loput eli keittiön, kylpyhuoneen ja eteisen. Niistä ei valitettavasti ole kuvia, koska toinen kolmetoista tuntinen siivouspäivä vei mehut ihan totaalisesti - alkavalla flunssalla saattoi silläkin olla osuutensa asiaan. Keittiön uusi verho on sekin työn alla - keskeneräinen numero kolme. Mattoina haluan pitää vielä hetken noita vaaleita räsymattoja. Eteisessä siirryttiin kesäisen harmaista raitamatoista tumman burgundinpunaiseen luonnonvalkoisella ja kullanruskealla hostettuna. Näin siitäkin huolimatta, että tuo punainen matto on varsinainen roskamagneetti ja imaisee puoleensa kaikki pölyhiukkaset ja niitä suuremmat roskat kolmen kilometrin säteeltä. Minusta tuo matto vaan kuuluu syksyyn, kun en satu orannsinväristä mattoa omistamaan.
Illan lopuksi saunoimme appelassa ja harvoin on sauna tuntunut niin hyvältä kireissä lihaksissa ja räytyneessä kropassa.
tiistai 18. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti