Ei kun ihan oikeasti ensin oli huivi, jonka olen saanut pari kymmentä vuotta sitten lahjaksi.
Huivi on kulkenut mukanani koko tuon ajan, vaikka en ole sitä kertaakaan käyttänyt johtuen sen minulle sopimattomasta mallista ja pituudesta. Viimeisen parin vuoden ajan se on pyörinyt projektilaatikossani odottaen, että malttaisin heittää sen pois tai keksiä jotain muuta asiallista. Nyt sen sitten tajusin, puran huivin ja teen siitä jotain käyttökelpoisempaa. Kuvassa näkyy huonosti, mutta huivissa on kaksi mustaa raitaa ja kahta eri sävyistä kirkasta punaista.
Vanhaa laulua siis mukaillen jatketaan:
ensin oli huivi ja sitten oli kerät:
Purin huivin, jokaisen isomman punaisen raidan omaksi keräkseen ja kapeammat mustat yhteen kerään. Kostutin kerät, jotta kippurat vähän oikenisivat, nyt ne ovat valumassa tuolla kylppärissä ja päätyvät todennäköisesti joulupalloiksi, koska sävyt sopivat keskenään ja punaiseen voi yhdistää esimerkiksi alemman kuvan kultaista lankaa, jonka jossain vaiheessa olen ostanut ja unohtanut esitellä.
Laulu siis päättyy seuraavasti:
Ensin oli huivi ja sitten oli kerät ja sitten tuli värillinen joulupallo (joka esitellään joskus myöhemmin).
Jos jota kukin kiinnostaa, niin tuo kyseinen laulu on: Kaksipa poikaa Kurikasta. Oikeat sanat menevät seuraavasti: "Ensin oli vettä ja sitten oli vettä ja sitten oli kohiseva koski ja kohisevan kosken rannalla oli tyttö punaposki."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti