Joulukuun kosmetiikkahankinnat

Tämän kirjoituksen otsikkona voisi aivan yhtä hyvin olla "Niin maailma muuttuu Eskoseni". Kukaan muu ei varmaan huomaa muutosta, mutta minulle itselleni muutos on ollut melkoinen. Aikaisempi kosmetiikkaholisti, joka saatoi hankkia kerralla viisi huulten rajauskynää, puolen tusinaa huulipunaa ja pari kynsilakkaa lisäksi, joutuu oikein miettimään saako kasaan edes kuvattavan määrän kosmetiikkatuotteita kuukaudessa. Kuvattava määrä tarkoittaa siis vähintään yhtä uutta kosmetiikkatuotetta kuukaudessa.

Noin se kuitenkin vaan on, joulukuussa ei ole hankittu yhtään kynsilakkaa, ei yhtään huulipunaa tai käsirasvaa. Kovin ovat nämä hankimmat menneet aneemisiksi, kun kuvaa katsoo. Doven vartalovoide on kaverin antama Buzzausnäyte, muut näytteet Dermosilin ja saippuakannu kertoo nykyisten kosmetiikkahankintojeni ytimen: isoja, edullisia tukkupakkauksia perustuotteista aina kun se on mahdollista. Tuo saippua oli tarjouksessa ja maksoi 2€ / 3 litraa. Kyllä sillä sen hinnan edestä käsiä pesee, sillä siihen käyttöön tuon hankin - äiti pääsee osingolle, sillä siellä maalla saippuaa kuluu tuplasti se, mitä kaupungissa. Itse olisin ostanut ruusuntuoksuista, mutta Herra Kirjoitus halusi koivua. Mainosten mukaan tuon pitäisi soveltua myös suihkugeelin ja shampoon korvikkeeksi, mutta niissä asioissa taidan luottaa edelleen täsmä tuotteisiin.

Näytteet pitävät sisällään kasvovoidetta, kasvoseerumia ja uutta vartalovoidetta. Erityisesti tuo seerumi kiinnostaa kovasti, joten siitä sitten tarkempaa selontekoa, kun niin pitkälle päästään.

Ei tietenkään sovi unohtaa sitä epäonnistunuttta kuivashampoo hankintaa, jonka tein tässä kuussa. Se siis tuplaa kuukauden kosmetiikahankinnat hurjaan neljään euroon. 

Kosmetiikan 4/4

Tiedän, etteivät nämä kuvat ja sepustukset tyhjentyneistä pulloista inspiroi juuri muita kuin minua itseäni. Mutta itselleni minä edelleenkin ensi sijaisesti tätä blogia kirjoitan, vaikka on toki mukavaa, että sitä joku muukin tutkailee. Toisekseen näistä on kyllä ollut minulle ihan oikeaa apua, sillä aika monta kosmetiikkatuotetta ( kuten huulipunia tai kynsilakkoja) on jäänyt hankkimatta ihan näiden postausten takia. Nämä kun kiistatta todistavat sen, minkä verran mitäkin tököttiä taloudessamme kuluu.

Suurimmassa osassa tuotteita olen saanut hävitettyä ne kaapissa pyörineet kertaan tai kahteen riittävät pullonpohjat, joita näiden poistopostausten aloittamisen aikana oli kaapit pullollaan ja siksi tyhjentyviä purtiloitakin runsaasti. Maalla saattaa vielä jokunen sellainen pullo olla, mutta vähiin ovat tosiaan käyneet eli nyt näistä alkaa saada sitä todellista kuvaa siitä, mitä tuotteita ja minkä verran meillä kuluu. Sikäli nämä ovat entiselle meikkihamsterille surullista katsottavaa, että tuotteista valtaosa on peruskosmetiikkaa ja meikit poistuvat lähinnä siksi, että ovat vanhentuneet tai rikkuvat käytössä. Näistä ei siis saa minkään valtakunnan tekosyytä uusien meikkien hankkimiseen, kun laatikot pursuvat entisistäkin.

Tuo meikkien vähäinen kuluminen on tosiaan ollut minulle aika katkeraa kalkkia huomata, sillä vaikka meikkaan joka päivä tai lähes joka päivä, niin yllättävän pitkälle riittää luomivärinappi tai huulipuna siis tarkoitan riittämistä noin kulumisen kannalta. Eniten varmaan meikeistäni ovat kuluneet ripsivärit, värivoiteet, puuterit ja kulmakynät. Noita sentään tuntuu joskus loppuvankin, mutta en tosiaan muista, koska viimeksi olisin hävittänyt tyhjentyneen huulipunan. Pilalle menneitä olen sen sijaan kyllä saanut viskoa pois. Jospa sitä tässä sitten pikkuhiljaa alkaisi viisastua.

Samaa vanhaa kaavaa noudattavat nämä tämän viimeisenkin vuosineljänneksen poistot.

On shampoota ja suihkugeeliä, pari rasvatuubia ja yksi värivoide, mutta on joukkoon sentään eksynyt vähän jotain muutakin. Kaksi purkkia Yves Rocherin suihkugeeliä, täyttöpullo shampoota ja kaksi tuubia Provisor-merkkistä käsi- ja vartalovoidetta. Rasvaista apo basea sekä isommassa että pienessä tuubissa, yksi dödö, puhdistusaine ja valkoinen rajauskynä punaisessa kotelossa. Tämä valkoinen katosi kuin huomaamatta, on oikein edes ymmärtänyt, missä vaiheessa se loppui. Noiden rasvojen määrästä näkee selvästi, että on talvi ja pakkasaika ja iho kuivuu kovin runsaasti.

Seuraavankin kuvan sisältö on sitä samaa "peruskauraa" eli suihkugeeliä minulle ja hänelle, jaksan edelleen ihmetellä, miten monta noita Yves Rocherin pulloja meille on varastoon ehtinyt kertyä, kun niitä aina vaan riittää, vaikka en ole mielestäni pitkään aikaan uusia ostanut. Suihkugeelien lisäksi saippuuaa, pikku palanen oli nyysitty brasilialaisesta hotellista "matkamuistoksi". Meikkivoide on ensimmäinen tyhjentynyt meikkituote pitkään aikaan.

Samalla kaavalla jatketaan,  pari pulloa shampoota (joista toinen jo kovasti moneen kertaan kiertänyt täyttöpullo), yksi paketti hiusväriä, brasilialainen maracuja eli passion hedelmä saippua  ja tuubillinen hoitoainetta. Hoitoaine on peräisin edellisestä samanlaisesta hiusväristä ja on äärimmäisen tehokasta ja äärimmäisen riittoisaa. Pakkaus lupaa sen riittävän neljään kertaan, mutta todellisuudessa se riitti ainakin kymmeneen käyttökertaan ja hoiti tosiaan hiukset kauniin kiiltäviksi.

Tämän neljänneksen poistoja on yhteensä 20. Koko vuoden saldo on 55 + tämä 20 eli kaikkiaan 75 purkkia. Ja tässä kohtaa en sitten laske, montako purkkia on muuttanut meille, vaan olen oikein tyytyväinen tuohon poistumien määrään.

Minulta minulle, minulta hänelle, häneltä hänelle

Tarkoitus ei ollut hankkia alennusmyynneitä juuri mitään - tarkoitus oli lähinnä ostaa välttämättömyyksiä ja tarkistaa lautapelihyllyt, kun niin moni kauppa tarjosi uskomattomia alennusprosentteja niistä. Olisihan se pitänyt tietää, että isot alennukset tarkoittavat olematonta valikoimaa tuotteita. Hankintaan ei päätynyt yhtään lautapeliä, mutta sen sijaan jotain muuta. Voisiko sanoa, että sellaisia pikkuisen myöhästyneitä joululahjoja.

Itselleni ostin John Peacockin kirjan Länsimainen puku antiikista nykyaikaan ja Herra Kirjoitukselle puolestani ostin Alivaltiosihteeri-kirjan "Joukossa virallisuus tiivistyy". Tuo Alivaltiosihteeri-opus on ollut sellainen perinteinen hankinta ja noita opuksia löytyy kirjahyllystämme melkoinen jono. Sodastreamin colalime on puolestaan Herra Kirjoituksen hankinta hänelle itselleen, josta minä toki sain maistiaiset, enkä osannut päättää erottuiko maku tavallisesta colasta juuri mitenkään, ainakaan mitään voimakkaan selkeää lime-aromia en joukosta erottanut.  Oman kirjani selasin pikaisesti läpi ja totesin, että sitä katsellaan vielä monen monta kertaa, vaikka piirrosten laatu ei ollutkaan ihan niin loistelias kuin ensin kuvittelin.

Samalla reisulla hankintaan päätyi myös muutama "projekti" eli sukkalangat minulle, naapurin rouvalle ja sen miehelle. Kaksi perusharmaata 100g kerää suomalaista sukkalankaa, joita täydennetään sitten vaalean sinisellä seiskaveikalla ja kaksi kerää Nallen kukkaketoa toinen krassi ja toinen anemone kaikki K-Citymarketin tarjouksesta. Vieläkään en osannut päättää kumpi noista Nalleista jää minulle, molemmat kun vaikuttavat kauniilta ja toisena hetkenä viehättää enemmän toinen, toisena toinen.

Joululahjat

Jälleen kerran jaksan ihmetellä ja hämmästellä sitä lahjakasaa, jonka tänäkin vuonna saimme. Ihailu kohdistuu siihen, miten hyvin rakkaammme meidät tuntevat, sillä lahjat olivat juuri viimeisen päälle meille istuvat.

Ensiksi suuta makeaksi monella sortilla, paria erilaista glögiä., brazil kahvia ja samaa maata edustavaa teetä (kas miten ihmeessä joku ajatteleekin, että me jotenkin Brasiliasta oltais kiinnostuneita, eihän me olla siellä vasta kuin kaksi kertaa oltu). Fazerin suklaata pätkiksen, maitosuklaan ja suomi-konvehtien muodossa, After eightiä, marmeladia, italialaisia konvehteja ja yksi jättitikkari (viimeksi mainittu on herra Kirjoituksen aarre :-)). Tuo oikean puoleinen glögipullo ei oikein pääse edukseen kuvassa, mutta on livenä lumoavan kaunis.

Mariskooli-kokoelmamme sai täydennystä vielä yhdellä punaisella isolla skoolilla, joka piiloutuu tuonne kuvan keskelle varjoon. Vanha hiusten kuivaajani sai uuden korvaajan, oikein pearl dryerin muodossa. Kotiseutuhistoriaa esittelevän kirjan kulmalla on hirvipussi, joka verhosi toista glögipulloa, mutta on jo itsessään niin kaunis, että ansaitsee tulla esitellyksi. Soda streameista Manhattan-makua on nyt sitten tarjolla oikein isossa pullossa ja sen vieressä vielä yksi Brasilia-tuote, kahvintuoksuinen suihkugeeli. Loistavaa huumoria edusti vessapaperi, jossa on koristeena kehykset ja teksti: "create your own art". Kuvia on kaksi sen takia, että kuvan vasemmassa laidassa oleva kirjaksi naamioitu rasia pääsisi oikeuksiinsa - se sai heti paikan eteisessä ja piilottelee nykyään kännykän latureitamme.

 Joku on myös selvillä siitä, että kokoamme Kunnaksen tuotantoa - ja myös siitä, että ennen tätä ei kokoelmissamme ollut Piitlesiä. Timanttisten lahjakortti aiheuttaa taas päänvaivaa, kun en oikein tiedä, mihin sen käyttäisi. Kuvista puuttuvat ne valkoiset kirjekuoret, jotka mamma meille sujautti ja mutisi, että hankkikaa itsellenne jotain kivaa.

Lapset ovat terveitä, kun ne leikkivät, niinpä olimme kovasti iloisia siitä, kun paketeista kuoriutui perinteinen joystick pelipaketteineen  ja Paris Connection -lautapeli. Ensin mainittu herra Kirjoitukselle, jälkimmäinen enemmän minulle. Nyt on sitten taas vuoden palkitut lautapelit hankittu tai saatu. Kuvaa ei ole myöskään Herra Kirjoituksen uusista saappaista, ne ovat oikein turvaversiot.

Kirsikkana kakun päällä olivat sitten  aivan uskomattoman ihanat joulukoristeet. Kuvassa keskellä oleva kenkä on vanha, varmaan jo kuusi vuotta sitten Tampereen Stokkalta ostettu, mutta päätyi samaan kuvaan noiden uusien kanssa. Sekä Ievuskainen että kummitäti olivat ostaneet minulle kenkäaiheiset joulukoristeet, edessä oleva on Kalevala korun vuosikoriste - tarkoituksella vuodelta 2011. Tämän vuoden koristeita oli vielä reilummin jäljellä noita vanhempia vain pari kappaletta, joten antaja ajatteli, että se on hankalammin jatkossa hankittavissa kuin tuo uusi.

Lämmin kiitos kaikille! Jälleen kerran olemme tippa linssissä ja ihmettelemme, miten tässä taas näin kävi ja paketteja kertyi vuoreksi asti.

Aurajuustopiirakka

Jouluksi tuli kokeiltua taas kerran yhtä suolaista piirakkaa, tällä kertaa sellainen reilusti aurajuustoinen versio kyseessä.

Pohja:
125g voita
3 dl vehnäjauhoja
1/4 tl leivinjauhetta
runsas 1 tl sokeria
1/4 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä

Nypitään pohjan aineet sekaisin, painellaan vuokaan, pistellään ja pakastetaan. Jäähtynyttä pohjaa esipaistetaan n. 110 min. 225 asteessa.

Täyte:
1 aurakolmio
1 prk kermaviiliä
1 dl maitoa
3-5 dl juustoraastetta

Yhdestä aurakolmiosta tulee reilusti aurainen piirakka, jos haluaa vähemmän voimakkaan voi jättää osan kolmiosta pois piirakasta. Itse tykkäsin tästä voimakkaamman makuisesta.

Sekoitetaan kermaviili, maito ja juustoraaste. Palastellaan aurajuusto (tai voi toki käyttää valmista auramuruakin) ja levitetään se esipaistetun pohjan päällle, kaadetaan muu täyte aurapalasten päälle. Paistetaan 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Pohjassa on tarkoituksella sokeria pehmentämässä aurajuuston voimakasta makua.

Maltan tuliaiset

Vaikka lupasinkin olla muutaman päivän hiljaa, niin en yksinkertaisesti malta. Saimme näet Maltan tuliaisia, sellaisia, jotka haluan välttämättä esitellä täällä. Myöhemmin lupaan täydentää postausta makuanalyyseillä, mutta nyt ensi ihastuksen ilmauksena vain nämä tuliaset, koska olen malttamaton ihminen.

Paketissa oli opaskirja, jossa kerrotaan Vallettasta, ritarien kaupungista. Pikavilkaisu osoitti, että kuvat ja maisemat olivat niin upeat, että niitä täytyy päästä katselemaan varmaan ihan livenä jossain vaiheessa. Lisäksi tarjolla on montaa sorttia juotavaa Cisk on paikallista olutta, Kinnie (yrtti)limpsaa ja noista pusseista pitäisi tulla mehua, toisesta persikkaa ja toisesta mantelia.

Hyvää Joulua 2012!

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulua!

Kuvissa on todisteet siitä, mitä me herra Kirjoituksen kanssa puuhastelimme kaikki vapaa-aikamme pari viikkoa ennen joulua.

Näiden kuvien myötä blogi hiljenee muutamaksi päiväksi meidän siirryttyämme viettämään joulua vanhempiemme helmoihin, ensin toisten ja sitten toisten luo. Kotiin ja arkeen palaamme Tapaninpäivänä.

Joulupallot

Koska suurin osa lahjojen saajista on jo saanut pakettinsa ja osa jopa avannut ne, ei ole enää mitään syytä salailla sitä, mitä tämän vuoden tee-se-itse-joulukukan-korvikkeisiin tuli pakattua. Esittelyssä siis ne tee-se-itse osat, teollisesti valmistettuja tuotteita en jaksanut kuvata.

Puolen syksyä ja talvea olen viettänyt suurimman osan ajastani puikkojen kanssa. Osa malleista on suoraan Arnen ja Carloksen joulupallot kirjasta - myönnetään, olen palloineni pikkuisen valtavirrasta jäljestä, mutta onneksi näiden lahjojen saajat eivät kuulu käsityöblogien suurkuluttajiin (suurin osa ei taida koskaan vierailla yhdessäkään - eikä sen puoleen minunkaan blogissani, mistä syystä "kukat" voi pistää julkaisuun ennakolla). Osa malleista on omia sovelluksiani A&C:n perusmallista.

Osa näistä kuvista on nähty täällä blogissa jo aikaisemmin, mutta en yksinkertaisesti ehtinyt perata pallokasaa blogin kera niin, että olisin tarkistanut, minkä pallon olen joskus aikaisemmin esitellyt ja mitä en. Siksi kaikki kerralla eetteriin.

Pallojen materiaalina on vaihtelevasti valkoista ja viininpunaista nallea, turkoosin kirjavaa Veeraa ja lisäksi kierrätysmateriaaleja. Kultaiset koristeet ovat blingien päättelylangoista, osa punaisista ja mustista purkulankaa, joka sopi tähän projektiin paremmin kuin hyvin, sillä punaisissa oli mukana ihanasti kimalletta, jota en purkuvaiheessa edes huomannut, samoin mustan kirjoneulepallon kultainen on purettua - alkuperäisessä asussaan täällä. Samalla tyhjeni myös keskeneräisissä mainitsemani pätkälankapurkki melkein tyhjäksi erilaisiin palloihin tehtyihin koristeisiin. Loppuhinkin pätkälankoihin on olemassa suunnitelma, jota alan toteuttaa vuoden vaihteen jälkeen, nyt ei juuri innosta.

Viimeisen kuvan pallot eivät ole tuossa ensimmäisessä kuvassa, vaan ne on tehty sen ottamisen jälkeen. Kaikkiaan noita palloja oli  27. Jos joku hämmästelee tuota harmaata, niin se on Star Wars fanille toteutettu Death Star-Kuolon tähti. Ei ihan onnistunein toteutus, mutta tarkoitus olisi saada aikaan tälle omalle fanille (herra Kirjoitus) aikaan vähän mietitympi malli, tämän tekeminen kun tuli puskista ja hirveellä hädällä, eilen illalla kuulin että tuomoinen pitää tehdä ja olla tänään valmiina.

Pallojen lisäksi paketeissa oli puuvillasta ja bambusta valmistettuja tiskirättejä, joita on esitelty blogissa jo aikaisemmin mm.täällä, täällä ja täällä. Osa räteistä saattoi jäädä vallan kuvaamatta, mutta kun aika loppui kesken ja kamerassa ei ollut yhtään akkua ladattuna...vanhaa laulua mukaillen: "Syytän sua Herra Kirjoitus, kun kamerani akku loppu on" Ihan kuin en itse voisi ja osaisi sitä ladata :-)

 

Vielä kaksi Carcassonnea

Aikaisemmin esittelin hankkimamme neljä minilisäosaa Carcassonneen , mutta kuten jo tuolloin totesin, ovelasti piilotettu seitsemäs lisäosa pakottaa hankkimaan ne kaikki kuusi osaa, jotta saa sen seitsemännen kasaan.

Kun nyt sitten Anttila ystävällisesti ilmoitti tarjoavansa 30% alennuksen kaikkiin leluihin ja lautapeleihin, oli ihan pakko käydä vielä kerran tarkistamassa pelihyllyn sisältö. Valitettavasti se oli muilta osin pettymys - tarjolla oli kovin vähän sellaista, jota meillä ei olisi jo ollut, paitsi tietenkin nämä kaksi minilisääosaa Carcassonneen. Ainoa, mikä olisi ollut edes hiukan kiinnostava, oli jonkinlainen lentopeli, joka muistutti kovasti Menolippua ilmassa.

Nyt sitten riittää testattavaa joulunpyhiksi, jos aiomme käydä nämä kaikki lisäosat läpi. Kuvassa vielä uusimmat hankintamme: Rosvot ja Noidat.

Työkaverini ovat kovin innostuneet Carcassonnesta, joten he ovat varmaan valmiit toimimaan testipelaajina näille uusille lisäosille, kun seuraavan kerran kokoonnumme pelaamaan.

Tuomaan markkinatkin tuli kierrettyä noin puolittain läpi nolla saldolla. Näin ihan siitä syystä, että hyytävä viima ja kova pakkanen eivät houkutelleet pysähtymään ja hypistelemään tai tutkailemaan sen paremmin savujuustoja, leivonnaisia kuin nahkatöppösiäkään. Toisenlaisella kelillä olisin voinut olla kiinnostunut noista kaikista.

Joulusiivous

Meillähänei edelleenkään tehdä mitään massiivista joulusiivousta, saan hepulin korkeintaan joulun jälkeen ja sitten taas siivotaan hullunkiilto silmissä, jotta saadaan paikat alkavaksi uudeksi vuodeksi kuntoon. Perusteluina ihan se Martta-liiton perinteinen toteamus, että jos et aio viettää jouluasi kaapissa, kaappeja ei tarvitse siivota. Sitä paitsi minä siivosin jo sen ainoan kaapin, joka meillä tarvitsi siivoamista eli roskiskaapin, muut ovat ihan riittävän siistit ja hyvässä järjestyksessä selvitäkseen joulusta ja uudesta vuodestakin.

Sen sijaan jotain muuta täytyi siivota. Voitte varmaan arvata, että kun kyse on lautapelihullusta näpertelijästä niin ne paikat, jotka siivottiin olivat pelikaappi, jonka sisällöstä tehtiin samalla perusteellinen analyysi. Ja todetiin jälleen kerran, että periaatteessa ei, mutta käytännössä vielä pari peliä pitäisi saada...

Se toinen paikka oli sitten käsityölaukkuni, jonne on vuoden kuluessa kertynyt melkoinen määrä kaikkea pientä. Kuten esimerkiksi osa vuoden aikana käytettyjen lankojen vyötteistä. Siivosin niitä kassistani muutaman kappaleen, kuten alla olevat kuvat todistavat.

Kaikkiaan niitä oli 30  kappaletta ja monta on mennyt poisannettujen juttujen mukanakin, jotta tekeleen uudella omistajalla olisi pesuohje. Lankahamsteri on saanut uuden alalajin vyötehamsterin.

P.S. Siivosin joulun jälkeen vielä yhden lankalaatikon, työhuoneen rahin, jossa säilytän keskeneräisiä töitä ja myös lankoja ja sieltäkin pohjalta löytyi vielä viisi vyötettä. Saldo on siis 35 vyötettä!

Kuivapesu

Aika monessa hiuksia, muotia ja kosmetiikkaa käsittelevässä blogissa on viimeisen puolen vuoden tai no vuoden, aika on niin kuluvaista, että puolikkaat ja kokonaiset vuodet katoavat ihan lennossa, aikana on esitelty ja hehkutettu erilaisia kuivashampoita. Ylinnä kehuissa on keikkunut tietenkin Tigin Rockaholic kuivashampoo, mutta myös muutamaa muuta on kehuttu, jopa siinä määrin, etteivät bloggaajat voi elää ilman niitä.

Nyt kun Tokmanni mainosti kuivashampoota, nimeltään tai merkiltään hot tin roof classic, päätin minäkin kokeilla. Näin siitäkin huolimatta, että paikat pursuvat kosmetiikkaa jo entuudestaan, mutta kun nyt olisi niin edullinen mahdollisuus kokeilla ja kun kaikki sitä kehuvat väitti utelias shoppaajapuoleni. Niinpä sitten latasin  muiden ostosten ohella koriin pullon tuota kuivashampoota.

Testasin tuotteen seuraavana päivänä ja totesin tilanteen yksinkertaisesti olevan sellaisen, että joko minä en osaa käyttää kyseistä tuotetta tai sitten se ei vain toimi minun hiuksissani. Hiukseni olivat korkeintaan vain vähän likaiset ja mielestäni tein juuri purtilon ohjeiden mukaan. Lopputulos oli lähinnä vain liukas lättänä, ei sen paremmin puhtaantuntuinen kuin ilmavakaan. Seuraavana päivänä hiukset vaikuttivat vain entistä likaisemmilta ja lättänämmiltä.

Testauksen loppupäätelmät ovat seuraavat, joko kyseinen tuote ei sovellu minulle tai minulle ei sovellu kuivashampoo lainkaan tai sitten köyhän ei kannata ostaa halpaa ja tämä kahden euron tuote ei ole yhtä hyvä kuin ne kalliimmat Tigit ja vastaavat. Viimeisimmän väittämän testaamisen tarvittaisiin tietenkin joku toinen kuivashampoo, mutta juuri nyt en ajatellut sellaista hankkia.

Joulun kaunein punainen

Vaikka paikat ovat täynnä, pitää sitä aina jotain pientä hankkia. Tällä kertaa kootut selitykset menivät suunnilleen näin: "se on kerrankin tarjouksessa ja niin halpa, että on ihan pakko." " Kun kerrankin puoleenhintaan, niin pitäähän minun" "Saitko sinäkin alennuskupongin? Sittenhän niitä saisi kaksi..."

Noiden selitysten myötä päädyimme Herra Kirjoituksen kanssa siihen, että hankimme Citymarketin mariskoolikampanjasta kaksi pientä punaista mariskoolia. Saimme näet kumpikin alennuskoodin, joka oikeutti ostamaan yhden kampanjatuotteen ilman keräilymerkkejä. Hetken harkinnan jälkeen päädyimme tai siis minä päädyin siihen, että kumpikin ostaa pienen punaisen skoolin. Näin ihan sillä perusteella, että punaiset ovat niin kovin kalliita muuten ja pienemmät vievät vähemmän tilaa, mutta näyttävät yhtä kauniilta kuin isot.

Kassa hakkasi ostoksistamme leimoja kuitiin ja herra Kirjoituksen käytyä hakemassa vielä sähköhammasharjan vaihtopäät  huomasimme yhtäkkiä keränneemme leimat yhteen skooliin ilman tarkoitusta kerätä niitä. Kun pöydällä olleet kaksi pientä skoolia näyttivät kovin yksinäisiltä, oli aivan pakko vielä käydä hakemassa niille iso kaveri. Niinpä meillä on nyt sitten pöydällä kaksi pientä ja yksi iso punainen mariskooli, jotka aion täyttää makeisilla siinä vaiheessa kun ollaan vähän lähempän joulua. Siihen asti niissä voi polttaa vaikka kynttilää.

Vielä yksi

Pelihimoni ei osoita laantumisen merkkejä, vaikka kaappitila alkaakin käydä vähiin taikka rehellisesti sanoen, sitä ei ole lainkaan. En voinut vastustaa kiusausta, kun huuto.netissä oli Wordlink-peli tarjolla edulliseen hintaan, oli aivan pakko hankkia se.

Testasimme Herra Kirjoituksen kanssa ja totesimme pelin ihan hauskaksi.

Toistaiseksi olen onnistunut estämään itseäni hankkimasta mitään lautapelien joulukalenterista, mutta pahaa pelkään, että lankean vielä ennen joulua.

Joulutervehdykset

Tänäkin vuonna jäivät joulukortit taas kerran viime tippaan, eikä vähiten sen vuoksi, että valitisin korttimallit, joiden työstämiseen meni aikaa paljon ja vähän enemmän.

Tässä pieni esimaku tulevasta eli mm. tällaisia kortteja tänä vuonna askarreltiin.

Mustaa ja valkoista

Kun yövuorojen välissä kaipasin jotain piristystä, päätin värkkäillä itselleni uudet kynnet. Tiedän kyllä, ettei näistä kovin monta päivää saa nauttia, mutta tässä suhteessa olen kuin lapsi, kaikki kielletty on kivaa.

Niinpä laitoin kirkkaan aluslakan päälle valkoista graffitilakkaa, joka osoittautui tässä yhdistelmässä toimivammaksi kuin monessa muussa. Olen kokeillut tuota valkoista monen värin pariksi eikä se toimi punaisen, sinisen, vihreän, violetin eikä keltaisen kanssa lainkaan. Harmaan kanssa se menee jotenkin ja mustaa lakkaahan minulla ei enää ole. (Vaikka nähtyäni työkaverin kynnet, joissa oli musta pohja ja punainen glitteri päällä, alkoi tehdä mieli sellaista yhdistelmääkin omaksi).

Nyt siis valkoinen halkeileva lakka päälle ja sitten satunnaisiin kynsiin mustia lehtikuvioisia kynsitarroja, joissa on tehosteena kirkkaita strasseja. Yksinkertainen, mutta yllättävän näyttävä yhdistelmä, jolla oli lisäksi helppo paikkailla ne kohdat, joissa graffitilakka ei halkeillut kauniisti.

Tarrat olivat kaikki erilaisia ja niitä sijoittelin  vasemman käden pikkurilliin (minulla on joku pikkurilli&tarra-fiksaatio), keskisormeen ja peukaloon. Oikeassa kädessä tarrat puolestaan koristavat peukaloa, etusormea ja pikkurilliä (mikä yllätys!).

    

Kuvat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta kun minulla ei ollut aikaa poseerata, joten herra Kirjoitus napsi niitä "lennosta". Asia kuitenkin selvinnee noista.

Joulukuun korut

Olen mato hukkaamaan korvakoruja tai siis olin, jos pitää ihan oikeaa muotoa käyttää. Silloin kun vielä maltoin käyttää töissä aitoja korviksia, niitä katosi vähintäänkin yksi kuukaudessa tai kahdessa. Sillä kohtaa, kun olen vaihtanut rihkamaan, on hävikki pienentynyt vähintäänkin puolella, mutta kyllä minä aina silloin tällöin edelleenkin koen epätoivon hetkiä tajutessani, että jostain korusta on kivi tippunut tai että korvissani roikkuu kolmen korun sijasta enää kaksi.

Nyt kun työn kautta tulin velvoitetuksi tekemään henkka-maukalta jonkun ostoksen, ostin sitten kerralla isomman nipun korviksia. Yhteensä 12 paria, jos ne vaikka kestäisivät ensi vuoden, ettei tarvitsi tehdä lisähankintoja. Molemmista laatoista on tullut jo kokeiltua yhtä paria, noista ruusuista yllättäen jadenvihreitä ja geometrisistä muodoista kullanvärisiä neliötä.

Nämä korvikset sattuivat onnekseni olemaan tarjouksessa ota 2 maksa 1 eli koko lysti kustansi vain 4.95€.

Salamipiirakka

Herra Kirjoituksen sanoin, ei noista aineista voi tulla huonoa, niin kuin ei tullutkaan.

Kaikesta yksinkertaisuudestaan ja rasvaisuudestaan huolimatta, tämän isän synttäreille tehdyn suolaisen piirakan resepti kannattaa kirjata ylös, koska siitä esitettiin jo uusintatoive - herra Kirjoitus tahtoo tätä lisää.

Pohjana peruspohja:
150g voita
3 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
3 rkl kylmää vettä

Nypitään tasaiseksi, painellaan piirakkavuokaan ja sitten heitetään vuoka sinällään pakkaseen noin kymmeneksi minuutiksi tai vartiksi. Tekee pohjalle ihmeitä ja saa sen rapsakoitumaan mukavasti. Kannattaa kokeilla. Pisteltyä pohjaa paistetaan 225 asteessa n. 12 minuuttia ennen täytteen lisäämistä

Täyte:
1 pss valmiita salamisuikaleita
n. 200g juustoraastetta
1 prk kermaviiliä
2 dl kermaa
1 kananmuna

Rikotaan munan rakenne, lisätään kerma, kermaviili ja muut aineet, sekoitetaan. Lisätään esipaistetun piirakkapohjan päälle ja paistetaan n. 15 minuuttia.

Kurpitsa tuli

Kun noin kuukausi sitten tein ebaysta hankinnan, hehkutin sitä myös työkavereilleni kertomalla, että olen tilannut bumpitsin.  Mieleenpainuvin kommentti oli erään työkaverini kysymys, olenko alkanut harrastaa kurpitsanviljelyä jollain erikoislajikkeella, kun olen ulkomailta asti hankkinut kurpitsansiemeniä. Kyllä siinä sitten naurua piisasi, kun selitin, että kyseessä ei ole pumpkin, vaan bumbits, muovihärpäke, jolla lisätään volyymiä hiuksiin. Sellainen piikikäs puolikuu.

Eilen se sitten tuli melkein kuukauden odotuksen jälkeen. Viiden kappaleen paketti erikokoisia härpäkkeitä. Testasin yhtä eilen, ja hyvin toimi. Kuvaa ei ole tarjolla, koska varjelen edelleen naamaani julkisuudelta.

Itse bumbitsista kuvia tietenkin on ja tässä se on. Pakkaus romanttisen naisellisesti rusettia ja vaaleanpunaista. Sisällä tosiaan viisi eri kokoista puolikuuta ja liuta ohjeita erilaisiin kampauksiin, joita noiden avulla voi toteuttaa.

Tuo muovinen puolikuu laitetaan hiuksiin niin että otetaan ensin sivuun yläpuolelle tulevat hiukset, tupeerataan alapuolen hiuksia vähän ja lisätään lakkaa, laitetaan bumbits paikalleen. Tupeerataan pääliosan hiukset ja vedetään puolikuun päälle. Tasataan ja kas, taviskin näyttää amerikkalaiselta staralta. Bumbitsin koon voi valita sitten sen mukaan, miten ison lisäyksen hiuksiin haluaa, noita voi myös käyttää useampaa kerralla nutturapohjana.

Minulla oli tuon suhteen hyvää tuuria, sillä väri oli random (mahdollisuus saada joku neljästä vaihtoehdosta) niin kuin usein näissä ebay-tuotteissa. Kohdalleni osui brunette, joka on tämän hetkisiin hiuksiini juuri sopiva, vaikka näyttääkin kuvassa mustalta. Tämä lysti kustansi minulle 1,30 € postikuluineen eli kovat ovat katteet ostos-tv:ssä, jossa näitä myytiin liki 50€ hintaan.