Kun kylppäristämme tyhjeni iso, litran vetoinen käsisapppuan pumppupullo, siirsin sen keittiöön ja kaadoin astianpesuaineen siihen. Tuo pumppupullo kun on huomattavasti helppokäyttöisempi kuin astianpesuainepullo, joka on pinnaltaan liukas ja usein minun kätöseeni liian iso. Astianpesuaineen kulutuksen seuranta kävi nyt sitten hiukan vaikeammaksi, mutta jos kuukausittainen kulutus ei selviäkään, niin selviää se, miten kauan litran pullo Aliota kestää.
Työpaikallani olen katsellut, miten puolen litran Fairy-pullossa lukee mainos, kestää jopa 10 viikkoa. Se on ilmeisesti tarkoitettu mainostamaan sitä, miten riittoisaa ko. tuote on, mutta minusta puolen litran pullon pitäisi kesää normaalikäytössä reilusti enemmän kuin 10 viikkoa. Kun vertaan tuota siihen, miten paljon Aliota meillä on kulunut, niin olen entistä äimistyneempi. Alio on meillä ollut käytössä nyt reilut 10 viikkoa ja pullossa oli kyllä enemmän kuin puolet jäljellä kun vaihdoin sen tuohon pumppupulloon. Seuraavaksi pitää siis ottaa testiin Fairy.
Toinen äimistelyn aihe on uusi käsisaippuamme. Lankesin designiin ja väriin ja ostin turkoosin värisen sukkulanmuotoisen hienostelunestesaippuan Dermosililta (tunnustan, en ole kuluneina vuosina ostanut vain tätä yhtä, vaan usemman, mutta ne ovat olleet pääsääntöisesti vain vieraskäytössä). Tuotteen piti olla äärimmäisen tyylikäs, näyttävä, kätevä käyttää ja helppotoiminen. En nyt kyllä ihan allekirjoita tuota. Sukkulanmallinen pullo on kyllä kaunis katsella ja värikin on ihastuttava, mutta pulloa pitää puristaa todella raa'asti, jos meinaa saada saippuaa sieltä ulos. Pullon piti oleman kestopullo eli sitä voisi täyttää uudelleen ja uudelleen, joten muovin kovettumisesta ei voi olla kyse. Lisäksi sitä mainostetaan hygieeniseksi, sekään ei oikein minun mielestäni toteudu. Tuon pullon joutuu ottaamaan käteen ja puristamaan koko kädellä, jotta sieltä saa saippuua ulos- likaisella kädellä se tarkoittaa siis sitä, että liki koko pullon ulkopinta tahriintuu. Pumppupullossa vastaava asia hoituu sillä, että törkkäät puhtaamman käden vähiten likaisella sormella pumppua ja saat saippuua - ja likaantuu vain pumpun yläpinnalta pari neliösenttiä, jotka on paljon helpompi puhdistaa kuin koko pullon ulkopinta. Olin ajatellut, että tuo sukkula jäisi meille pysyväksi kylppärin kaunistukseksi, mutta nyt on kyllä sellainen tunne, että palaan takaisin pumppupulloon heti kun tuo tyhjenee.
Kolmenneksi joudun tunnustamaan, miten turhakkeesta on tullut välttämätön käyttöhyödyke. Tähän asti olen lähinnä naureskellut kuivausrummun käyttäjille ja kuivannut pyykkini ilmaiseksi kuivausvintissä. Edelleenkin kuivatan suurimman osan siellä, jotta niihin tulisi edes aavistus raikkaan ilman tuoksua. Pihalle en pyykkejäni kesäaikaan voi viedä heinäallergisen Herra Kirjoituksen takia, enkä muutenkaan mielelläni liputa niillä keskellä kaupunkia, joten siksi kuivausvintti on ollut mitä erinomaisin ratkaisu.
Taloyhtiömme pesutupaan asennettiin kuitenkin putkiremontin yhteydessä pesukoneen lisäksi kuivausrumpu, koska monet haluavat pyykit suoraan mukaansa eivätkä mielellään kuivata niitä sen paremmin vintissä kuin asunnossa, kaikissa asunnoissa ei edes ole tilaa pesukoneelle tai kuivaustelineelle. Ensimmäisen kerran jouduin pakon sanelemana käyttämään kuivausrumpua, koska joku muukin oli tuolloin keksinyt kuivausvintin olemassaolon, eikä narutila riittänyt kaikille pyykeille. Pistin rumpuun lakanat sekä täkit ja tyynyt, jotka toki muutenkin olisin kuivannut rummussa, kun sellainen kerran oli olemassa. Kuivausrummun nukkasihtiin kertyneen pölyn ja nukan määrä pisti kummasti ajattelemaan ja päätin kokeilla toistekin sitä, että pyöräytän lakanat puolikuiviksi rummussa ja vien sitten loppukuivumaan vinttiin. Muutaman kuukauden kokeilu on osoittautunut varsin hedelmälliseksi ja ennen makuuhuoneessamme jatkuvasti pyörineet villakoirat ovat merkillisesti pienentyneet ja hävinneet liki olemattomiin. Viimeksi tänään Herra Kirjoitus pohti, onko kyse siitä, että meillä imuroidaan makuuhuonetta useammin vai siitä, että rumpukuivatus todella poistaa niin paljon pölyä, että imurointisaalis jää huomattavasti pienemmäksi. Niin tai näin, joudun myöntämään, että kuivausrumpu ei olekaan ihan täydellinen turhake.
perjantai 22. heinäkuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Oletko ajatellut, mitä tekisit, jos et puuhaisi kemikaalien kanssa? Meillä on käytössä Marseillen saippua. Siitä leikataan pienempiä paloja, joita käytetään kasvo, käsi- ja suihkusaippuana. Pienet jäännöspalat sopivat kenkien puhdistukseen. Täydellinen tuote. Astianpesuun ostan kotimaista, hajustamatonta Ole Hyvä -astianpesuainetta 1,5 litran täyttöpakkauksen. Eipä tulisi mieleenkään ottaa mitään muita ilmaiseksikaan.
Juu, Marseillen saippuaa meilläkin on käytetty ja varmaan käytetään sitten taas jatkossa enemmän (muutenkin kuin nahan ja mokan puhdistukseen) kunhan jemmarin varastot on purettu. Periaatteessa en pistä hankkimiani tuotteita roskiin, vaan ne käytetään, aiheuttivat ne kemikaalikuormaa tai ei. Tuosta tekstistäni saattaa saada käsityksen, että ostin saippuapullon äskettäin, mikä ei pidä paikkaansa, vaan se on ainakin puolentoista vuoden ikäinen ja koskaan enää en vastaavaan lankea.
Lähetä kommentti