Kadonnut paketti

Pari viikkoa sitten taisin valitella, että posti oli hukannut yhden minulle tulossa olleen paketin. Koko tarina on siis sellainen, että lähettäjä oli pistänyt paketin postiin pienen kaupungin asiamiespostista, jossa on samalla kauppa. Hän oli ostanut postimerkit kaupan kassalta, koska niistä sai sillä tavoin bonukset ja liimannut ne paketin päälle. Paketista ei saanut mitään osoitekorttia, vaan tiedot sen saapumisesta piti tulla tekstiviestillä puhelimeen. Paketin päällä oli isolla minun nimeni, osoitteeni ja puhelinnumeroni ja lähettäjän vastaavat tiedot.

Kun lähettämisestä oli kulunut viikko, aloin kysellä paketin perään. Paketin lähettäjä kertoi pistäneensä paketin postiin ilmoittamanaan päivänä ja lupasi kysellä paketin perään omasta postistaan. Minä suoritin vastaavaa kyselyä omassani tai oikeastaan omissa posteissani, koska en ollut varma, oliko paketti osoitettu pienempään asiamiespostiin vai kotikaupunkini pääpostiin. Jälkimmäisessä sain hyviä neuvoja ja ystävällistä palvelua, virkailija kertoi, että maksoi paketin millä tavoin tahansa, niin joka tapauksessa asiakkaalle pitäisi jäädä kuitti, jossa on seurantakoodi. Huomattavaa edistystä siis siihen, kun koodi oli vain siinä perinteisessä pakettikortissa, jota piti säilytellä siihen asti, kunnes vastaanottaja oli paketin noutanut (ja tämä vain ihan sen takia, että jos se vastaanottajan kappale katoaisi matkalla, olisi ilmoittaa koodi, jolla paketin saa hakea). Tätä koodia minä siis peräsin lähettäjältä, joka lupasi lähteä uudelleen kysymään omasta postistaan. Täällä päässä asiamiespostissa pakettia etsittiin sekä nimellä järjestelmästä että paketin koon mukaan hyllystä, tuloksetta. Eihän heidän tähän olisi tarvinnut ryhtyä, mutta he halusivat olla ystävällisiä ja auttaa.

Toisella tiedustelukierroksella selvisi, että lähetyspaikassa oli unohtunut yksi "pikkujuttu", paketin kirjaaminen vastaanotetuksi, jolloin siitä olisi jäänyt jälki postin järjestelmiin ja se olisi pystytty jäljittämään ja silloin tietenkin tuo tekstari olisi minulle aikanaan tullut. Pakettia yritettiin jäljittää lajittelukeskuksesta, jonka kautta se oli kulkenut, tuloksetta. Lähettäjä teki katoamisilmoituksen ja etsintä jatkui. Minä kävin tuossa omassa paikallispostissamme kyselemässä toisenkin kerran ja edelleen yhtä ystävällisesti he hakivat pakettia systeemistä ja hyllystä -turhaan. Järjestelmästähän se ei voinutkaan löytyä, koska sitä ei koskaan ollut kirjattu vastaanotetuksi. Sekä lähettäjä että minä aloimme molemmat olla sitä mieltä, että paketti oli kadonnut lopullisesti.

Jotta tarinalla olisi onnellinen loppu, tänään tupsahti postiluukusta pakettikortti, joka oli kirjoitettu tuossa läheisessä asiamiespostissa käsin ja sisälsi vielä lisätekstin: "Tää on vissiin se paketti, jota kävit kyselemässä :-)". Ihan oikein hymiön kera. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että pakettikortti oli kulkenut parin korttelin matkaa täsmälleen viikon, siinä kun oli leimaus 20.7. Henki hapatuksissa riensin tietenkin tuonne kysymään, että eiväthän he ole palauttaneen pakettiani, eiväthän. Ihanat ihmiset, eivät olleet pistäneet palautukseen, niin kuin ohjesäännössä lukee, vaan teipanneet sen kylkeen lapun, jossa luki, että pakettia ei saa palauttaa, sitä on käyty kyselemässä. Kun sitten kerroin viivästyksestä tiedonkulussa, he pyörittelivät silmiään hämmennyksestä ja kertoivat vain ajatelleensa minun olleen mökillä tai matkalla, kun en heti ollut tullut pakettia noutamaan.

Nyt paketti on kuitenkin kotona yli kolmen viikon odotuksen jälkeen, ja siitä paljastui jotain pehmeää talvi-iltojen iloksi eli kasa lahjoituksena saamaani lankaa, josta voi tehdä vaikka mitä kivaa.