Mä en vaan tajuu

Jos on omien ostohimojen kanssa pörrääminen välillä haastavaa, niin ei sitä aina ymmärrä kaikkia toisten toilailujakaan. Koska itse en ole mitenkään erityisesti merkkien perään, en voi sille mitään, että kulmakarvat ovat kohoilleet viime päivinä useamminkin kuin kerran. Syynä tähän ovat olleet nuo naamakirjan kirppareilla niin kovin yleiset halutaan ostaa ilmoitukset, joissa oston kohteena on laukku merkkiä x taikka y. Lisätekstinä "ei tarvitse olla aito" ja "pitää olla edullinen". Jokainenhan sen ymmärtää, että aito ja edullinen noista monien satojen laukuista puhuttaessa eivät vain sovi samaan veskaan vaikka miten yrittäisi, nuo kun aitoina valmistetaan yleensä sen verran hyvistä materiaaleista, ettei niitä kovin helposti saa niin räjähtäneeseen kuntoon, että kannattaisi edullisesti myydä eteenpäin. En myöskään ole kuullut hyväntekeväisyysjärjestöstä, joka ostaisi aitoja kalliita laukkuja kaupasta ja myisi niitä pilkkahinnalla eteenpäin. Kyllä se noissa vaan menee niin, että halpa on feikki siis tuoteväärennös.

Mun aivokapasiteettini ei edelleenkään riitä käsittämään sitä, miksi sitten ylipäänsä on pakko ostaa näennäismerkkiä x tai y oleva tuote, jos tietää sen olevan feikki. Varsinkin kun 99% noista feikeistä myös tasan näyttää siltä, mitä on eli huonoilta halpakopioilta laadukkaasta tuotteesta. Kuvittelevatko ihmiset todellakin, että tuollaisen muovikapistuksen raahaaminen käsipuolessa antaa fiksun ja todellista varakkaamman vaikutelman? Ei ole rahaa ostaa aitoja mutta kova halu vaikuttaa varakkaalta... Tosi noloa. Vaikutelma on kai lähinnä säälittävä.

Pakko myöntää, että nykyään tulee tyypitettyä  lähes kaikki nuo merkkilaukut ja muutkin logoillaan huutavat tuotteet kategoriaan feikit, sillä sitähän nuo suurimmalta osaltaan ovat. Jopa sellaisia, että sen näkee tuotteista kauaksi tällainen ei niin kovasti asiaan perehtynyt, että kyseinen tuote ei ole edes niitä "yövuorotuotoksia", vaan naapuritehtaalta lähtöisin. Yövuorolla viittaan siihen, että on kohtuullisen yleisesti tiedossa, että tietyissä halpatuotantomaissa tehdyissä merkkituotteissa päivävuoro tekee ne tekeleet, jotka myydään merkin aitoina tuotteina ja yövuoro sitten vastaavasti ne kopiot samoilla koneilla, hiukan huonommista materiaaleista ja vähän sinne päin.

Taidan seuraavaksi siirtyä itse ommeltuun tuluskukkaroon, niin ei tarvitse pohtia, onko aitoa vai ei, kun tietää sen suorastaan olevan uniikki. Merkkiongelma ei kuitenkaan taida kohdallani olla niin kovin haastava ihan kahdesta syystä, ensinnäkin tänä vuonna ei osteta niitä laukkuja ja toisekseen, välttelen muutenkin noita high fashion merkkituotteita, olivat ne sitten aitoja tai feikkejä. Vain kerran olen langennut ja silloinkin lankeemuksen aiheutti väri ja tajusin vasta toisella katsomisella ja Herra Kirjoituksen jo maksettua laukun, mitä olin käsiini saanut. Hollanin tuliaiseni kun on sellainen veska, jota voisi kaupitella sanoilla Hermes Birkin tyylinen, aidossa ei ole vetoketjua helpottamassa sulkemista eikä olkahihnaa (jonka tosin kyllä saa pois), mutta kyllä tuosta selvästi näkee, mistä laukku on innoituksensa saanut. No koskaan en tule sitä aidoksi väittämään ja vielä vähemmän xx-tyylinen lipsahtaa suustani, se on vain ihana turkoosi laukku.

EDIT: Koin melkoisen yllärin googletettuani Hermes Birkin- netistä. Aasian markkinoilla on ollut myynnissä erikoisvärimallistossa täsmälleen tuon minun veskani värinen oikea Hermes. Sinne kun ilmeisesti tehdään asiakkaiden toivomuksesta värejä, joita ei tuoda Eurooppaan myyntiin lainkaan ja siksi siellä on tarjolla veskoja kaikissa sateenkaaren väreissä, kuten kuva todistaa.

Pitänee piilottaa laukku kaapiin, jotta kukaan ei luule minun tarkoituksella kantavan feikkiä käsipuolessani - sitä kun en mitenkään halua.