Se seurasi minua kotiin, saanko pitää sen?

Tätä tekstiä aloittaessani näen silmissäni vanhan sarjakuvan, jossa Aku Ankan veljenpojat raahaavat kolmeen pekkaan kaikin voimin kiskoen kotiinsa koiran ja Akun tullessa kotiin katsovat tätä kiltisti killittäen silmiin ja sanovat: "Se seurasi meitä kotiin, saammehan pitää sen?"

Minulla on vähän samanlainen olo tuodessani kotiin taas kerran jotain uutta. Sain sen lahjaksi ystävältä, joka poisti vaatehuoneestaan kaikkea ylimääräistä. Toisen minimalismi on toisen hamstraus. En vain voinut sanoa ei, sillä laukku on aivan uskomattoman ihana, luonnonvalkoinen tummilla tereillä, merkiltään Benetton. Laukussa on sekä olkahihna että käsikahvat. Laukkua on käytetty tasan kerran ja se on kuin uusi. En vain voinut hylätä sitä ja jättää menemään roskikseen.

Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa:

Lupaan käyttää sitä ahkerasti, jotta laukusta ei tule vain kaapin täytettä.