keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Varaslähtö

Kerrankin olen ajoissa ja otin varaslähdön uudenvuodenlupauksieni täyttämiseen. Lupaan nimittäin käydä ensi vuoden alkuvuoden aikana koko huushollin kaapit läpi ja siivota ne kunnolla. Pyrkimys tietysti olisi katsoa niitä myös sillä silmällä, että josko jotain poispistettävää löytyisi.

Aloitin maanantaina 20. päivä kylppärin kaapeista, sillä se on meillä huoneista se, jota voi siivota pyhinäkin, kun siellä ei ole mitään ulos vietävää. Siis tämän sekavan lauseen ajatuskulku menee niin, että kun siivoan kaapit valmiiksi, voin uudenvuoden pyhinä siivota katon, seinät, ammeen jne. Sillä kun en ole töissä, voin yhtä hyvin siivota kotona.

No, tulipa ainakin varmistettua se, että ei tarvitse ensi vuonna mennä kosmetiikkakauppaan. Omistamme 25 pulloa suihkugeeliä, 6 litraa shampoota, 4 litraa käsisaippuaa jne. Missä ihmeen välissä mä olen kaiken tuon ehtinyt hankkimaan?

Kasvorasvoja omistan 6 kappaletta, vaikka en yleensä niitä edes käytä. Alla olevassa kuvassa on vain 4, kun löysin kaksi vasta kuvan oton jälkeen (kuvasta puuttuvat toinen Mary Kay ja Dermosilin voide). Kasvojen pesuaineitakin on viittä eri sorttia, samoin kasvovesiä, kuten alla oleva kuva todistaa.
Kasvonaamioita oli seitsemän erilaista, mikä sekin kuvalla todistettakoon, tosin noista yksi, tuo vadelmanaamio on melkein tyhjä.

Muita tuotteita en jaksanut erikseen kuvata, sillä sain huonon omantunnon siitä, että tajusin omistavani kolmisenkymmentä kynsilakkaa ja kuutisenkymmentä huulipunaa tai huulikilltoa+ niiden lisäksi tusinoittain minihuulipunia, kymmenkunta puuteria, lähemmäs viisikymmentä luomivärinappia ja pari kymmentä pulloa erilaisia hajuvesiä.

Ainoa asia, mistä saan olla onnellinen, on se, että vain neljä tuotetta oli mennyt pilalle. Toki se kiukutti, sillä ne olivat lempijuttujani - miksi ne sitten ovat jääneet käyttämättä, eivätkä kuluneet loppuun, onkin tuhannen taalan kysymys.

Lisäksi kylppärissämme on laatikkokaupalla muistoja menneestä, jotka samalla ylläpitävät herra Kirjoituksen salaista haavetta. Tai ehkä salaiseksi haaveeksi ei voi kutsua sellaista, mikä on suhteellisen yleisesti tiedossa. Hän nimittäin haluaisi minulle takaisin pitkät hiukset - minulla on kahdesti elämässä ollut pitkät hiukset, ensimmäisen kerran noin viidentoista vuoden ajan ja toisen kerran suunnilleen viiden vuoden ajan, näistä jälkimmäinen jakso Herra Kirjoituksen aikana. Noiden vuosien aikana on kertynyt yhtä ja toista hiustavaraa:Näistä kuvista puuttuvat kaikki tavalliset lettinauhat, ponnarit, hiusdonitsit ja pienemmät hainhampaat, joita niitäkin on täällä isohko laatikollinen. Toinen mokoma kamaa löytyy maalta kotoani. Ainoa, jotka jaksoin inventoida, olivat linnunnokkaklipsit. Pieniä oli 6 kappaletta ja isoja 20! En ole malttanut luopua noista, sillä osa käy vielä puolipitkiin tai lyhyisiin hiuksiin ja kun mielenpohjalla on ajatus, että jos vielä kerran kasvattaisi hiukset pitkiksi, oikein pitkiksi.

Nyt ovat kuitenkin kaikki kylppärin kaapit siivottu eli 1/6 kaappi urakasta selvitetty.

Ei kommentteja: