Tänään tuli sitten kokeiltua kivun sietoa monessakin mielessä. Osa yksi eli hammaslääkärissäkäynti sujui vähän huonommin - minä yritin karkuun tuolista, kun hammaslääkäritäti yritti lähestyä poran kanssa. Hammas saatiin kuitenkin paikattua, vaikka taas kerran kelasin mielessäni tekohampaiden autuutta, niihin ei ainakaan voi tulla reikiä ja vaikka tulisikin, niin ne voi lähettää hammaslääkärille yksinään.
Kivunsieto osa kaksi oli sitten Spinning& jumppatunti työporukan kanssa. Vetäjänä toimi Matti, joka on tosiaan oikein huippuhauska tyyppi ja eroaa kuntosalivalmentajan prototyypistä kuin yö päivästä. Jos normi kuntosalivalmentajamies on sellainen parikymppinen trimmattu ja öljytty tyyppi, niin Matti on sellainen viittäkymmentä lähestyvä, lupsakka, mahakas, karvainen perusäijä. Ulkonäkö tosin hämää oikein urakalla, massusta huolimatta, ohjaajamme on tosi kovassa kunnossa, eihän sille tullut edes hiki ja meikäläinen oli kuin uitettu koira. Mä huhkin naama punaisena sata lasissa ja tämä vaan vitsailee, että se oli vasta alkuveryttely, että sitten jatketaan tunti pacea päälle.
Kyllä lihaksissa tuntuu, että on jotain tullut tehdyksi. Tämä on onneksi kuitenkin sitä kipua, että se lähtee samalla kuin tulee eli lisää vatsalihasliikkeitä vaan ja muutama punnerrus jatkoksi, niin kyllä se siitä. Josko ehtisin vaikka salille ennen työpäivän alkua huomenna...
KYLLÄ! Mua viiraa päästä pahemman kerran, taidan mennä nukkumaan, mutta sitä ennen vien pyykit kuivumaan ja maistan niitä kreikkalaistyylisiä juustokolmioita, joita juustopallojen korvikkeeksi tarjottiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
"kreikkalaistyylisiä juustokolmioita" eivät minun kieltäni mukanaan vieneet, oli ihan OK:n makuisia, mutta, jäin kaipaamaan enemmän makua siihen... ehkä suuni odotti makkärin juustopalloja ja niiden sisällä ollutta juustoa, josta pidin.
No ehkä ensikerralla...
Lähetä kommentti