Muokkausta

Syksy on selvästi saanut pienissä harmaissa soluissani jonkin osan nyrjähtämään pahasti raiteiltaan. On tapahtunut jotain sellaista, mitä ei ole nähty sitten hamojen opiskeluvuosieni ja niistä on sentään pitkä pitkä aika.

Minä olen ilmoittaunut jumppaan ja nuukana ihmisenä, koska kyse on maksullisesta harrastuksesta, aion olla mukana aina kun se vain mitenkään on mahdollista, sillä kysessä on lukukausimaksullinen juttu. Ja jotta olisin tavoilleni uskollisesti ylimitoitetun liitoitteleva tässäkin kohtaa- jumppia ei ole yksi vaan kaksi.

Tiistaisin meillä on työkaverien kanssa oma jumppa, sellainen tunnin rykäisy kaikenlaista sekalaista. Tarjolla on bacea, spinningiä ja gymstick-jumppaa. Näistä viimeisin on ehdoton suosikkini. Meillä oli vastaavanlainen ryhmä jo viime keväänä ja kivaa oli. Keskisuuren kädenväännön tosin jouduin asiasta käymään, sillä jumppaa järjestänyt henkilö olisi halunnut sen maanantaiksi maksoi mitä maksoi (olisi ilmeisesti sopinut hänen aikatauluihinsa parhaiten niin) ja minulle ei maanantai sattuneesta syystä käynyt. Onneksi porukasta löytyi useampi muukuin "ei maanantai"- ihminen, eikä yhtään "ihan pakosta maanantai"-ihmistä, niin jumppa on sitten tiistaina ja maanantain noin pyhittää jollekin muulle.

Maanantaisin minä näet osallistun työväenopiston naisten kuntocokctailiin. Luvassa on ensi maanantaista alkaen puolitoistatuntia jumppaa, voipi olla aika tappava annos, mutta kun esitteessä lupasivat sen sopivan kaikienikäsille ja -kokoisille naisille. Tässä on kieltämättä se vaara, että ryhmässä on kaikki muut joko senioiri-ikäisiä himoliikkujia tai sitten himoliikkujia ilman senioria ja minä virttyneen t-paidan ja vanhojen trikoiden kanssa joudun häpeämään jonnekin nurkkaan sen neljännen vatsalihasliikkeen jälkeen, kun muut vaan jatkavat ja jatkavat ja minä läkähdyn...Enkä aio käyttää tätä tekosyynä uusien jumppavaatteiden hankintaan, mikäli jumppa on sellainen, etteivät t-paita ja trikoot/verkkarit/pyöräilyshortsit käy, olen väärässä paikassa. Jos oikein muistan, niin jossain laatikon pohjalla on vielä ainakin yhdet sellaisetkin urheilutrikoot, joissa on laput kiinni eli ei siis koskaan käytetty, vaan ovat kaupasta päätyneet kaappiin ja sinne jääneet. Urheilurintsikoitakin löytyy kahdet eli niilläkin pitäisi tulla toimeen.

Edelleen kaipaan vanhaa kunnon bailatinoa, mutta ehkä sellainenkin tunti vielä löytyy. Jos vaikka kevätpuolella sitten kokeilisi sitä, kun nyt ensin on aloittanut näillä perusjutuilla. Jos siis olen ensi viikosta eteenpäin huonosti tavoitettavissa sekä virtuaalisesti että fyysisesti, se johtuu näistä uusista hienoista harrasteistani. Toivottavasti tuloksiakin näkyy sitten joskus.

Kirpparikierroksellekin mielitekisi, mutta jos nyt kuitenkin yrittäisin hillitä itseni ja katsoa ensin onko tästä kropan muokkauksesta mitään iloa, sillä JOS siitä on iloa, löytyy myös kirpparilta vastaisuudessa enemmän ostettavaa eli kierroksen lykkääminen niin ollen kannattaa, kun on enemmän potentiaalista ostettavaa. Lisäksi - optimistisimmassa ja parhaimmassa tilanteessa voisi jopa käydä niin, että vaatekaapistani löytyisi uudet viisi poistoa ja syynä se, että vaatteet ovat liian isoja - minä tosin kyllä rakastan väljiä vaatteita, mutta kuitenkin toivossa on hyvä elää.