lauantai 2. maaliskuuta 2019

Kevään mä tahdon-kausi

Ihana kevät, ihana aurinko, ihana valo ja vähemmän ihanat "mutta kun mää tahdon jotain uutta"-himot. Kyllä vain, käyn itseni kanssa jokakeväistä jaakobinpainia samasta asiasta: kaikki on tylsää, mälsää, tyhmää, mitään ei tapahdu ja jotain uutta tarttis välttämättä saada.

Kevätvaatekaappiini sain sen verran täydennystä, että olo tuntuu hetken verran uudelta, eivätkä vaatteet himota. Sain - kyllä sain ilmaiseksi - kahdet farkut, tuulitakin ja laadukkaan villakangastakin. Ilmeisesti olen liiankin uskollinen vanhalle samalle tyylilleni, sillä puolisoni väitti, että ellei olisi ollut aivan varma, että hain vaatteet muualta, hän olisi väittänyt niiden olleen minun vaatekaapissani alusta asti. Tuntui jotenkin uskomattomalta, kun kaikki nuo olivat heittämällä päälle sopivia, jopa farkut sellaisia, ettei tarvinnut lyhentää.

Sen verran tuhlasin, että ostin loputtoman Carcassonne-kokoelmani täydennykseksi Vahtitorni-lisäosan. Koska se on yksi niistä harvoista, jotka meiltä puuttuu, koska se oli halpa ja koska halusin ostaa jotain ja tuo oli järkevin hankinta, mitä keksin. Halusin palkita itseni siitä, että kaikesta huolimatta helmikuun taloudellinen tulos oli positiivinen ja pääsin tavoitteeseeni, joten tämä lasketaan vielä helmikuun hankintoihin.

Lisäosa menee todella pieneen tilaan, vanhojen pelien kanssa samaan koteloon eli siitäkään ei tarvitse huolehtia. Se kotiutuu meille toivottavasti ensi viikolla, joten silloin sitten tarkempaa selvitystä asiasta.

Langat eivät tällä hetkellä aiheuta suuria himoja. Siihenkin on ihan selkeä syy: sain ystävältäni kassillisen lankoja, jotta omani eivät vaan loppuisi kesken. Suurin osa kasasta on puhdasta villaa, vain kirkkaansininen on vanhaa seiska veikkaa, Florica, Pirkka ja vyötteettömät harmaat ovat villaa. Lankoja on yhteensä n. 300g.


Ei kommentteja: