maanantai 26. maaliskuuta 2018

Ikuisuusprojekti etenee sittenkin

Nämä sukat ovat hautuneet lankalaukussani jo 9k ajan. Malli ei ollut mitenkään erityksen hankala, mutta jotenkin niiden tekeminen vain tökki. Se ken väittää, että välineillä ei ole väliä valehtelee. Takkusin tota ekaa sukkaa 25cm bambupuikoilla, koska mulla ei ollut oikeaa kokoa 20cm mittaisia sukkapuikkoja - olisin siis tarvinnut 2,5 kokoiset. Noita 20 cm:n mittaisia olisi löytynyt 2,25 ja 2,75 koossa, mutta ei just 2,5:ia. Jos tänään olisin aloittamassa ko. sukkia olisin ihan varmaan ottanut lyhyemmät vähät koosta välittäen.


Jouduin ihan oikeasti inventoimaan koko puikkovarastoni, ennen kuin uskoin, että juuri 2,5:t todellakin puuttuvat (metalliset olis ollu, mutta niitä en halunnut). Onneksi mulla oli 13cm pitkät sormikaspuikot oikeaa kokoa - jatkoin sitten niillä. Noi lyhyemmät ovat ehkä inasen liian lyhyet, mutta nuo pitkät ovat todellakin pitkät - en tajua, mitä olen ajatellut ne hankkiessani sukkiin ne eivät ainakaan käy.

Kun edellisen kerran tein näitä kesällä 2017, olin kutonut toisen kantalappua myöten valmiiksi ja teräosa puuttui. Nyt sitten käytin osan yövuoron jälkeisestä  päivästä, jolloin en kykene tekemään mitään kovin monimutkaista, ja tein tuon teräosan valmiiksi. Kyseessä oli siis jälleen kerran enemmän aloittaminen kuin varsinainen työnmäärä - ja tietenkin ne välineet.


Toisen sukan aloitin sitten heti noilla lyhyemmillä puikoilla.

Ei kommentteja: