maanantai 16. joulukuuta 2013

Elämäntapavalmennusta ja viljelyä

Lautapelikokoelmamme on taas kasvanut parilla yksilöllä.

Toisen, Superfarmarin, hankki herra Kirjoitus meille, sillä se on vuoden peli 2013 voittaja perhepelien sarjassa. Perinteisestihän meille on aina nuo voittajapelit ostettu, ei siis tehty poikkeusta tänäkään vuonna, vaikka esittelyjen perusteella peli ei kovin kummoiselta kuulostanutkaan.

Super Farmari on nopeatempoinen lautapeli, jossa nopat ja viisaat eläinvalinnat ja niiden vaihdot siivittävät pelaajan voittoon. Voittaja on pelaaja, joka saa laumaansa yhden kutakin seuraavista eläimistä: hevosen, lehmän, possun, lampaan ja jäniksen. Kettu ja susi vaanivat kuitenkin aina lähistöllä! Kullakin pelaajalla on omalla pelivuorollaan kaksi tehtävää. Ensin pelaajalla on mahdollisuus vaihtaa eläimiä, esimerkiksi kuudella jäniksellä saa yhden lampaan ja kolmella possulla yhden lehmän. Sitten pelaaja heittää 12-sivuista eläinnoppaa, jolloin pelaajan hallussa olevat eläimet voivat moninkertaistua nopan ja jo omistuksessa olevien eläinten lukumäärän avulla. Lisäjujuna on nopassa olevat kettu ja susi, jotka syövät eläimiä pelaajan laumasta. Jos et ole tarpeeksi varovainen, suunnitelmasi saattavat mennä pieleen!


Super Farmari-peli luotiin toisen maailmansodan aikana 1943 Puolassa. Pelin kehitti merkittävä puolalainen matemaatikko, professori Karol Borsuk. Peli on todellinen edelläkävijä, sillä tässä pelissä käytettiin ensimmäisen kerran 12-sivuista noppaa. Super farmari on opettavainen peli, siinä lasketaan, ennustetaan, suunnitellaan ja myös lasketaan riskejä. Peli auttaa kehittämään matemaattisia taitoja.

Luin pelistä netistä arvosteluja, joissa peliä toisaalta kehuttiin, toisaalta arvosteliin. Kehut pelistä olivat: Hieno, simppeli ja elegantti kokonaisuus, säännöt helppo oppia ja peli vaikea masteroida, eli juuri se paras resepti. Toisaalta todettiin, että hevosia pelissä on lähes mahdoton saada, valiteltiin pelin olevan lopultakin enemmän tuuri kuin strategia peli ja myös susien pyöriminen pelissä saattaa olla turhauttavaa, ne kun tyhjäävät koko pelilaudan ja silloin takaisin peliin pääsemin on hankalaa.

Omakohtaisia kokemuksia pelistä ei vielä ole, mutta kyllä kai se joluna riittää parin iloisen hetken tuojaksi.


Life coachin eli elämäntapa valmentajan saimme lahjaksi. Se on mielenkiintoinen sekoitus asiaa ja partypeliä. Kulloinkin vuorossa olevan pelaajan tulee miettiä elämästään ongelma, johon muut tarjoavat ratkaisun. Ratkaisutarjontaa rajoittaa se, että se tulee valita kulloinkin kädessä olevista korteista - ratkaisua sai toki perustella, mutta ainakin meidän testipelissämme tämä vaihtoehto jäi usein käyttämättä. Tarjotuista ratkaisuista vuorossa oleva pelaaja valitsee itselleen mielestään sopivimman ja sitten sekä ongelman esittäjä että parhaan vastauksen tarjonnut heittävät nopalla etenemisestään.

Plussaa pelissä on se, että sitä voi pelata enemmän kuin perinteiset neljä pelaajaa ja kyllähän tässä nauraakin saa. Peli on siis myös ehdottomasti vain aikuisten peli, tästä eivät lapset saa mitään irti. Miinusta sitten taas siitä, että kysyjä tietää kunkin vastauksen antajan eli pästäkerroin vaikuttaa valintaan, samoin taktikointi siitä, kuka hyötyy eniten/vähiten nopanheitosta tulevista pisteistä. Miinusta myös siitä, että tämä saattaisi tarvita jonkin verran estoja poistavaa kurkunkostuketta toimiakseen täydellisesti, mutta aiheuttaa samalla myös kiitettävästi kiistelyä ja perheriitoja.  Pisteyttäisin pelin kahden ja puolen tähden arvoiseksi.

Ei kommentteja: