... että kaappini pursuavat tavaraa, eikä sisäinen minimalistini pääse kaivautumaan ulos tavaravuoresta, sillä korintolaiskirjeen pätkän "Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo,
kaiken se kärsii" voisi kääntää minun kohdallani muotoon: "kaiken se säästää, kaiken se parsii ja kaikkea korjaa".
Vanhat rakkaat punaiset tuulihousuni joutuivat kottikärryjen kulman uhriksi anoppilassa, kun kiireissäni en katsonut minne astuin ja housut jäivät kiinni. Niihin repesi tietenkin palkeenkieli ja reiteen tuli mukava mustelma.
Mutta eihän yksi palkeen kieli vielä tee housuista käyttökelvottomia, varsinkaan kun olen joskus tullut säästäneeksi avaimistani punaisen avainnauhan kappaleen mahdollista myöhempää käyttöä varten.
Kyllä vain, se myöhempi käyttö tuli nyt. Ensiksi ommeltiin palkeen kieli hiirenhampaalla kiinni ja sitten siihen päälle pari pätkää samanvärisetä avainnauhasta ja kas, taas on ehjät housut. Kuvassa vielä silittämättä ja todellinen väri on niin sama, että tuo nauha naamioituu tuonne housuihin paremmin kuin hyvin. Kysyttäessä väitän, että se on koriste, joka on aina ollut siinä.
lauantai 28. joulukuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti