Harvinaisen hankala huivi

Tyypilliseen tapaani olen muodista jäljessä - nämä pompulahuivit taisivat olla muodissa viime vuonna, mutta kun silloin oli niin paljon muuta neulottavaa, etten ehtinyt näistä innostua.

Nyt iski pikainnostus mallia Sulo Vilén, sillä Tokmanni mainosti tarjouksessa pampulalankaa vain 3,5e kerä. Koska se oli puolet halvempi kuin Novitan vastaava, oli sitä ihan pakko saada. Arvoin pitkään metallinhohtoa sisältävän viininpunaisen ja hohtavan luonnonvalkoisen välillä ja päädyin lopulta luonnonvalkoiseen. Lanka oli merkkiä BomBom simli ja ostin sitä kaksi kerää.
Kuvittelin saavani tästä helppoa yövuoroneulottavaa, mutta toisin kävi. Lukaisin netistä pikaisesti ohjeet Novitan sivuilta ja aloin työhön... Loin 15 silmukkaa, koska halusin leveän huivin. Ensimmäiseksi purkamiskerraksi en laske sitä, että jouduin tahimaan silmukat pariin kertaan ennen kuin sain mielestäni sopivat (tuolla pampulalangalla en ainakaan minä saanut luotua silmukoita perinteiseen tapaan). Ensimmäisen kerran jouduin purkamaan huivin, kun olin saanut kudottua noin 5 kerrosta ja tajusin yhden silmukan päässeen karkuun - sen nostaminen oli niin hankalaa, että pääsin mielestäni helpommalla, kun purin koko työn.

Enkä minä kerrasta viisastunut, vaan minulle kävi vielä toisen kerran samalla tavoin, tällä kertaa jossain kerrosten kymmenen ja kaksikymmentä välillä. Puikkojen päät olivat liian pienet ja reunimmaiset silmukat luistelivat karkuun. Eli huivi taas kerran purkuun ja manailua päälle. Tällä kertaa viisastuin sen verran, että tein käsipaperista ja teipistä puikkojen päihin kunnon topparit.
Kyllähän se huivi yön aikana valmistui, mutta ei mielyttänyt silmää enää aamulla, joten riistin sen vielä kerran ja tällä kertaa purin tosiaan koko huivin. Vaihtoehtoina oli joko purkaa huivi tai hakea lisää lankaa, jolloin huivista olisi tullut kovin, kovin painava. Lankaa oli siis kaksi 100g kerää ja siinä on mielestäni aivan riittävästi painoa huiville.

Nyt vähensin silmukkamäärän kahteentoista ja käytin mallina vähän soveltaen Susun silmukoista löytämääni mallia (hänen neuleensa on keeppi, minun huivi). Eihän tämän tekemisessä sitten enää neljännellä yrittämättä kauaa mennyt - pari hassua tuntia koko huiviin, mutta moninkertainen purkaminen ja uudelleen aloittaminen sai projektin tuntumaan kovin, kovin hankalalta. Huivin päättämiseen käytin Novitan sivuilta löytyviä ohjeita, sillä tavanomainen päättelytapa ei tässä langassa toimi. Kahdesta kerästä jäi jäljelle neljä pompulaa ja välilangat, että tiukille meni ;-)

Lämmin tämä on, sen verran tuli testattua jo eilen ja toimii hätätilassa myös huppuna, johon sitä alun perin suunnittelin, vaikkakaan ei ole se kaulurihuppu, jota nyt kovasti himoitsen - sen suhteen olen kuitenkin päättänyt odottaa joko alennusmyyntejä tai paremmin siihen sopivaa lankaa.