Kulmakarvat

Aikaisemminhan minulla on jo todettu harakkahimo (kaiken kiiltävän ja kimaltavan perään) sekä morsiuspuku- ja sormusaddiktio, mutta tänään huomasin, että minulla on näiden edellä mainittujen lisäksi kulmakarvakompleksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että hiukset ovat naisen kruunu ja kulmakarvat ja huulet tärkein osa kasvoja. Asiasta voidaan olla tietenkin montaa mieltä, mutta minä nyt vain satun katsomaan sekä naisissa että miehissä ensinnä kulmakarvoja ja huulia, sitten silmiä jne...

Tyypillisesti tähän kompleksiini liittyy myöskin se, että 50-luku ja pin up style ovat mielestäni ne vetoavimmat (kohtuullisen leveät, kauniisti muotoillut kulmakarvat), en voi sietää a) millin viivoiksi nypittyjä kulmakarvoja enkä b) ruokkoamattomia Bresnev-pehkoja. Jos näistä kahdesta täytyy valita se pahempi vahtoehto, niin se on ehdottomasti tuo a ja sitäkin pahempi on kulmakarvat kokonaan pois ja kynällä se millin kaari siihen, missä kulmakarvan pitäisi olla... Yäk!

Mistäkö moinen juolahti mieleeni? Olin tänään harrastetyöpaikassani syömässä yhtäaikaa erään työkaverin kanssa ja hänen kulmakarvansa laukaisivat tuon ajatuksen. Toivon vain, etten tuojottanut niitä murhanhimoisesti koko ruokailuaikaa, sillä mielestäni ne ovat kaameat. Hän on isokokoinen, kaunis ja upean näköinen nainen tai siis olisi, jos hän kiinnittäisi hivenen enemmän huomiota kulmiinsa. Ne eivät ole millin viivat, onneksi, mutta sen sijaan ne ovat ihan suorat. Kyllä, luit ihan oikein, puolen sentin levyiset töpöt vaakaviivat keskellä naamaa. Eihän sellaiset ketään pue. Meikkiä hän käyttää runsaasti ja kulmistakin näkee, että ne on värjätty ja tehostettu kynällä. Olisiko niin suuri juttu vähän muotoilla sitä kulmaa toiseen uskoon, vaikka vain pikkuisen kaarta ja sitten jatkaa sitä linjaa kynällä sentti pari? Uskon, että tekisi ihmeitä hänen koko olemukselleen...

Toisen yhtä karmean esimerkin muistan noin vuosikymmenen takaa, olin erään hyvän ystäväni kanssa katsomassa hänen pikkuveljensä vanhojentansseja ja siellä oli sitten lopuksi myös valssi vanhemmille ja/tai seurutelukumppaneille. Eräs ko. luokan pojista seukkasi silloin meitä vuotta nuoremman tytön kanssa eli heillä taisi olla ikäeroa sellainen 4-5 vuotta ladyn ollessa vanhempi (minä vakaumuksellisesti uskon tässäkin asiassa, että alle 40-vuotiaalla naisella pitäisi olla itseä vanhempi mies ja yli 40-vuotias voi sitten jo ottaa nuoremmankin, kunhan ei ihan kehdosta lähde ryöstämään...). Tämä neitokainen rakasti näyttäviä vaatteita ja omasi upean kropan eli tuonne valittu puku oli tosi upea: pitkä, musta ja tyköistuva, kohtuullisen syvällä v-aukolla, reilulla takahalkiolla ja 10 sentin stilettikoroilla. Hänellä oli palttinan valkea iho ja luonnostaan vaaleat hiukset, jotka oli vielä valkaistu platinaisen vaaleiksi, ne olivat pitkät ja auki hänen kiiruhtaessaan kultansa kanssa tanssimaan...Kun hän sitten käänsi kasvonsa meihin päin, olin niellä kieleni, sillä noihin vaaleisiin kasvoihin oli värjätty pikimustat yli senttiä leveät valtavan puolikaaren muotoiset kulmakarvat. Siis ihan totta! Lumivalkonen iho, neutraali huulipuna, muutoin tyylikäs meikki, hienot vaatteet ja senttiset pikimustat kulmakarvat peittämässä puolen naamaa! Vuosikymmenen takaakin tuo näky saa minut nielaisemaan pari kertaa tyhjää, sitä ei valitettavasti voi kuvailla, se olisi pitänyt nähdä.

En lainkaan sano, etteivätkö mustat kulmat sovi yhteen vaalean ihon ja platinaisten hiusten kanssa, mutta kohtuus kaikessa. Jos täytyy nostaa esiin esinomaisen kaunis esimerkki valkean ihon ja mustien kulmien yhteensovittamisesta (vaikka hän nyt sattuukin olemaan tummahiuksinen, on tosin oikeasti blondi), niin se olkoon Dita von Teese, jonka kulmia kateellisena katselen, tuollaiset tahtoisin itsellenikin.

Jos nyt vielä pitää nostaa esiin yksi kulmakarvaversio, jota ihmettelen, niin se on olemattoman vaaleat kulmat mustan tukan kanssa. Vaikka ihminen olisi luonnostaan vaalea ja kulmat olemattoman väriset, niin eikös niille voisi sitten tehdä jotain, jos menee ja värjää vaalean tukkansa mustaksi. Kylmä totuushan on se, että kun muutut blondista mustapääksi menee uusiksi paitsi vaatekaapin sisältö myös meikit, sillä se mikä sopii blondille ei yleensä sovi tummalle, joten eikö sillä kohtaa voisi ostaa uuden tummemman sävyisen kulmakynänkin ja ehkä sen lisäksi taupe-sävyisen luomivärin, jota voisi käyttää kulmakynän lisäksi...

Tästä johtuikin mieleeni, että taidanpa mennä nyppimään omista kulmistani ylimääräiset karvat pois, jotta en näyttäisi entisen Neuvostoliiton entiseltä päämieheltä...