Bloggari

Aloitan tekemällä tunnustuksia, sillä minustakin on tullut bloggari, ei siis siinä mielessä, että kirjoittelen sekavia ajatuksiani tänne, vaan siinä suhtessa, että olen alkanut säännöllisesti seurata erästä blogia. No, ollakseni rehellinen, olen jo pidemmän aikaa lukenut Rakel Liekin elleihin kirjoittamaa blogia, joka löytyy osoitteesta http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/himoa-hipelointia/ . Alunperin eksyin sinne luettuani jonkun Rakelin haastattelun, jossa hän antoi itsestään kuvan varsin jalat maassa kulkevana ihmisenä, jolla on maalaisjärjellisiä mielipiteitä. Samaa täytyy sanoa blogistakin -ainakin useimmilta osin, joissakin kohtia tosin tapahtuu yli- tai alilyöntejä, mutta onneksi harvemmin.

Mutta sitten itse asiaan, eli siihen nimenomaiseen blogiin, jonka syytä tämä kaikki on. Olen lukenut Nelliinan ( http://nelliina.blogspot.com/ ) kirjoituksia jo parin kuukauden ajan, välillä hihitellen, välillä kauhistellen, välillä taas pohtien, miten erilaisia kahden suunnilleen saman ikäsen ihmisen elämät voivatkaan olla. Oikeastaan Nelliinan blogin lukeminen sai minut alunperin ryhmymään kirjoittamaan tätä omaa blogianikin - lähinnä itseni iloksi, sillä koska en juurikaan käsittele pintatrendijuttuja, enkä edelleenkään ole linkittänyt tätä mihinkään blogilistalle, jäävät lukijamäärätkin siihen kolmeen; Ievuskaiseen, herra Kirjoitukseen ja minuun itseeni.

Joka tapauksessa täytyy mainostaa, että Nellinan blogi on hauskaa tyttöhömppää, vaikka ei se osiltaan voisi olla kauempana minun maailmastani, minä kun inhoan kaupoissa kiertelyä ja varsinkin vaatteiden shoppaamista - pienet tukkaisen hikiset sovituskopit kaameine vääristävine peileineen ovat ehdottomasti ykkösinhokkejani. Se yhtäläisyys meillä on, että rakastamme molemmat kirpparilöytöjä, minä vaan en enää jaksa enkä ehdi tuunata niitä uusiksi niin kuin hän tekee. Tosin kieltämättä lukiessa tulee tunne, että pitäisiköhän sitä sittenkin kaivaa taas ompelukone naftaliinista tai oikeammin hakea se äidiltä "ikuislainasta" takaisin tai parhaana vaihtoehtona, käydä vihdoin ja viimein ostamassa se uusi ompelukone, jonka lupasin itselleni pyöreitä vuosia lahjaksi. Se on edelleen kaupassa, kun en silloin osannut päättää, minkä koneen olisin ottanut ja sen jälkeen en ole "ehtinyt" asiaa ajattelemaan.

Jos olen rehellinen, on ompeluharrastus jäänyt vähemmälle vain osittain ajanpuutteen vuoksi, sillä ihminen ehtii juuri niin paljon kuin haluaa, mutta aika on hyvä tekosyy - en minä nyt ehdi, kun on sitä, tätä ja tota, vaikka todellisuudessa priorisoimalla saisi puolet enemmän aikaan. Täytyisi vain vähän tarkemmin miettiä, mihin se hukka-aika kuluu, esim. minun kohdallani osa ajasta menee ihan rehelliseen lorvehtimiseen ja turhaakin turhempaan nettisurffailuun. Toinen lähes yhtä painava syy on istuvien kaavojen puute, näkyvää-paljon-heti ihmisenä en jaksa käyttää kahta kolmea tuntia kaavojen muokkaamiseen, vaan minun pitäisi päästä saksieni kanssa kankaan kimppuun heti. Inspiraatio yksinkertaisesti katoaa, kun 3/4 käytettävissä olevasta ajasta menee pelkkien kaavojen muokkaukseen... Tässä kohtaa jaksan uhrata yhden katoavaisen ajatuksen sille, että pitäisikö oikein tosissaan aloittaa se vartalon muokkaus kaavoihin sopivaksi, ettei aina tarvitsisi muokata kaavoja vartaloon sopiviksi. Samalla hetkellä kakkosajatus on se, että kun jenkkilän ihmeitä on vaikka mitä, löytyisiköhän sieltä myös kaavalehtiä lyhyille ja lihaville ihmisille? Täytyypä tarkistaa ebaysta (eli lisää hyödytöntä nettisurffailua...)