Miten vuosi 2018 meni?

Vuosi 2018, miten meni noin niin kuin omasta mielestä? Vuoteen liittyy paljon ihania asioita, mutta myös surullisia, paljon hyviä hetkiä ja joitakin, jotka mielelläni vaihtaisin pois. Viimeksi mainittuihin kuuluu tietysti marraskuun viimeinen päivä, jolloin jouduin auton yliajamaksi - ne vammat muistuttelevat itsestään edelleen ja mitä todennäköisemmin tulevat muistuttamaan vielä kuukausien ajan. Niitä ihania hetkiä taas oli alkuvuodessa enemmän kuin paljon, sainhan kuukauden nauttia lämmöstä, auringosta, lomailusta ja parhaasta seurasta, niiden voimalla jaksaa taivaltaa edelleen - yllättävän paljon sitä ihminen saa voimaa muistoista. Vanhempieni elämässä tapahtuneet isot muutokset ovat jättäneet synkän varjon loppuvuoden ylle ja se huoli vaivaa edelleen - eikä katoa mihinkään tulevanakaan vuonna. Elämä kun kulkee vääjäämätöntä latuaan, vaikka miten koettaisi pysäyttää ajan kulumisen ja kietoa toiset pumpuliin.

Kun kävin läpi vuoden 2018 tavoitteita, niin osan olen saanut tehtyä, mutta en kaikkia.
Ikkunat olen pessyt kahteenkin kertaan - ja jälleen keväällä ne odottavat uutta pesua. Kenkäkaapin kävin läpi ja siivosin, samoin kosmetiikkakaapin. Lankavarastoa olen pemmastanut kerran kokonaan ja toisen kerran vähän pienimuotoisemmin - molemmilla kerroilla tein saman päätelmän: lankoja on paljon. No, ei se ole estänyt minua ostamasta lisää.

Peli-iltoja on ollut ainakin se 1/2kk eli kuusi vuodessa. Vapaapäiviäkin olen pitänyt, joinakin kuukausina enemmän toisina vähhemmän, mutta ainakin sen päivän kuukaudessa.

Tunnelukot ovat vaativampi asia kuin tajusinkaan, olen aloittanut niiden läpikäymistä, mutta joutunut jättämään välillä kesken ja palannut jälleen niiden pariin. Jatkan asiaa vuonna 2019.

Kasviksia olen koettanut syödä, mutta karkkeja en ole onnistunut välttämään, enkä pussidiettiä aloittamaan. Näihinkin palataan tänä vuonna.

Poistuvia ja saapuvia tekstiilejä olen seurannut. Poistoja kertyi tosiaan kaikkineen se 13 kiloa. Saapuneita on oikeastaan vain yksien kevyttoppahousujen (hinta 3€), shortsien (lahja kälyltä) ja kuoritakin (lahja harrastetyöpaikalta) verran. Näin siis minun osaltani. Herra Kirjoituksen saapuneista en ole tarkkaa listaa pitänyt, mutta niitä on enemmän (ainakin 3 t-paitaa, 2 kerrastoa, farkut), toisaalta hänellä on lähtökohtaisesti vähemmän vaatteita kuin minulla ja kerrastoja poistui loppuvuodesta monta. Omalta osaltani olen vaatebudjetistani erittäin ylpeä, jospa pärjäisin samalla tai vaikka saisin aikaiseksi pyöreän nollan vuodelle 2019.

Kenkiä olen hankkinut useammat; oranssit feikkikroksit matkalta hajonneiden tilalle (3€), taivaansiniset Tamarikset (hintaan 4€) ja elokuussa saamistani ilmaisista saappaista kahdet jäivät meille odottamaan tuunausta ja käyttöä. Vastaavasti poistuneissa on kahdet puhkikävellyt kangaskengät (Teneriffalta hankitut punaiset tossut ja kolme vuotta sitten ostetut vaaleanpunaiset tennarit), kahdet mustat korkkarit lahjoitin tuunausmateriaaliksi ja yhdet tuunasin itse sekä lahjoitin ne tuunattuina eteenpäin. Kenkiä on siis periaatteessa kaksi paria vähemmän, vaikka uusia on tullut lisää. Tämän hetken käyttökenkäni alkavat olla siinä kunnossa, että myös tämä vuosi tuo puhkikäveltyjä kenkiä poistoon.

Vuoden vaate- ja kenkäbudjetti kokonaiset 10€.

Kosmetiikkaa olen ostanut, vaikka suurin osa ostoista tapahtui lahjakortteja ja bonuspisteitä hyödyntäen, tuli käytettyä myös jonkin verran rahaa. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta maksimissaan n. 25€ lienee lähellä totuutta.

Lankoihin käytettyä rahamäärää en edes laske, siitä ei tule kuin paha mieli, vaikka toisaalta langat ovat tuoneet paljon iloa paitsi minun myös sukkien saajien elämään.

Heinäkuussa sain jonkinlaisen talous-ahdistus-paniikin sen suhteen, että vuoden tuloni pienenevät radikaalisti. Näin jälkikäteen tekisi mieleni naureskella tuolle, sillä ihan hyvinhän tässä on kuitenkin pärjätty. Myönnetään, että vuosittaiset tuloni olivat reilusti pienemmät kuin edellisenä vuonna ja arvioni 200€ kuussa vähemmän käteen oli alakanttiin arvioitu. Silti on jäänyt rahaa säästöön ja tuhlattavaksi kaikkeen tarpeettomaan - eikä sitä tarpeellisen ostamistakaan ole tarvinnut rajoittaa rahan puutteen takia. Nyt vain sitten mielenkiinnolla odotan, miten verottaja suhtautuu tuohon tulojen laskuun, mielestäni kun olen aiemmin ollut korkeamman progression piirissä, joten jospa nyt putoaisin sinne alempaan lokeroon. Tiedostan sen, että monelle tuollainen tulopudotus voisi olla kohtalokas, ainakin niissä tilanteissa, joissa budjetti on jo muutenkin tiukka. Saan siis olla onnellinen, että tuolla ei ollut omaan elämääni mitään suurempaa vaikutusta. Positiivisella puolellahan tuo tarkoitti enemmän vapaa-aikaa ja onnekseni iso osa siitä osui aivan loistavaan kesään - kerrankin näin, että runsaampi vapaa-aika ja mahtavat ilmat kohtasivat.

Bujo-seurantaa menoista, ostoksettomista päivistä ja ruokahävikistä tein useimpina kuukausina, mutta myös monta kuukautta jätin välistä, kun ei vaan huvittanut. Bujon aion kuitenkin pitää entistä tarkemmin mukana vuonna 2019.

Lyhyesti summattuna vuosi 2018 oli varsin hyvä vuosi, paljon aurinkoa ja positiivista ja nämä asiat  haluan päälimmäiseksi jättää mieleeni ja unohtaa mahdolliset ei niin hyvin sujuneet asiat.