Elvytys lopetettu

Lupasin viime vuonna pitää 13kk ajan kirjaa meiltä poistuneista tekstiileistä Jennin Arkijärki-blogin innoittamana. Alku olikin lupaavan räväkkä, marraskuussa kiertoon 4150g vaatteita. Sitten hiljeni, enkä ole sen kummemmin enää aiheesta kirjoittanut.

Syy hiljenemiseen oli yksinkertaisesti se, että tekstiiliä poistui ihan uskomattoman vähän. Minä elvytin aika epätoivoisesti vaatteitamme ja muita tekstiilejä, mikä oli taas joku piiloreaktio siihen, ettei meiltä mitään tekstiilijätettä tule. Onhan se toki hyvä, että vaatteet tulee käytettyä loppuun, mutta sekin raja tulee jossain kohtaa vastaan. Meidän  huushollissamme lakipiste saavutettiin kesällä ja sitten alkoi paukkua.

Joulukuun summa oli 955g, josta roskiin 25g. Nämä siis olivat vanhoja rätteinä käytettyjä vaatteita tai ompelujätettä. Loput 930g kaupattiin eteenpin uusille käyttäjille.

Tammikuussa seurantaa ei tehty, kun lomailtiin. Mitään ei siis kuitenkaan mennyt poistoon.

Helmikuussa ompelin ja paikkasin paljon, ompelujätettä meni roskiin 100g.

Maaliskuussa jälleen loppuun käytetyn puuvillaisen yöpuvun jämät eli siis rättejä roskiin 100g.

Huhtikuussa saman kaavan mukaan edelleen vanhojen vaatteiden rätteinä käytettyjä jämiä ja ompelujätettä roskiin yhteensä 150g.

Toukokuussa jälleen rättikäyttöä, vanha sukka 10g ja loppuun käytetty rätti 20g, yhteensä siis 30g roskiin.

Kesäkuussa jälleen yhdet puuvillahousut räteiksi 70g, yhdet työhousut kangaskierrätykseen 630g, purkujätettä toisista housuista 80g roskiin ja loput palat 260g kierrätykseen. Vanhat rintsikat roskiin 60g, vanhat yöhousut räteiksi 90g (tässä kohtaa voisi kysyä, että mistä näitä piisaa, mutta näissä on osa jo aiemmin käytöstä poistettuja rättiloodassa odottaneita) sekä punaiset kankaiset kengät puhkikäveltyinä roskiin 270g. Kaikkiaan 1460g tekstiilejä poistoon.

Heinäkuussa silppusin vanhat collarini puhdistuslapuiksi,  pikku hiljaa  roskiin 350g tekstiiliä.

Elokuussa paikkasin, parsin ja korjasin edelleen. Lopputuloksena 150g tekstiiliä lapuiksi, kasa uusia kestoja ja 150g leikkausjätettä roskiin. Myönnän, että olen yllättynyt siitä, miten paljon noita lappuja menee, sillä alunperin aivan täyteen ängetyssä purkissa oli jo reilu kolo. Kaikkiaan siis poistoon 300g.

Syyskuu meni nollilla, ei yhtään tekstiiliä roskiin. Sen sijaan kannoin n. 1000g vaatteita kirppikselle ja lahjoitin toisen saman verran farkkumateriaalia tuunattavaksi. Yhteensä siis 2000g tekstiilejä pois.

Lokakuussa heitin pari vanhaa rättiä loppuun palvelleina roskiin ja vaihdoin yhden 150g painaneen huovan maitoon. Poistoja yhteensä 170g.

Marraskuussa silppusin puhdistuslappu purkkiin 250g tekstiilejä ja lisäksi leikkasin kylpyhuoneen mattoon 700 grammaa. Tosin tätä viimeistä määrää en laske poistoihin, sillä se jatkaa edelleen elämäänsä meillä käytössä ja lasketaan poistoksi vasta sitten kun päätyy roskikseen. Sen lisäksi annoin kassillisen vanhoja vaatteita ja kankaita askartelumateriaaliksi, sillä oli painoa n. 3kg Kaikkiaan poistoja marraskuussa 3250 g.

Ensimmäisten 12kk aikana  tavalla tai toisella poistoon meni 12865g tekstiilejä. Eli ihan hirveä määrä.

13 kuukausi eli joulukuu oli sitten taas hiljaisempi, sukista ja alushousuista poistoon yhteensä n. 150g tekstiiliä.

Kaikkiaan siis kolmentoista kuukaiden ajalta poistoja n. 13 kiloa. Tylsä tunnustaa, mutta se on täsmälleen keskivertosuomalaisen määrä. No, meillä tuossa määrässä oli kyllä kahden ihmisen vaate- ja kotitalouspoistot. 

Tässä kohtaa, kun puhutaan roskiin menemisestä, se tarkoittaa energiajätettä eli poltoon menevää tavaraa. Se on mielestäni oikea osoite noille, sillä meiltä loppuunkäytettynä lähtevä tekstiili on todellakin loppuun käytettyä. Periaatteessa noista voisi vielä 100% puuvillan viedä jonnekin kierrätykseen, jotta se päätyisi uusiokäyttöön, mutta tässä kohtaa en näe loppuunkäytettyjen rättien pesemistä ja kokoomavarastointia järkevänä, se riittää, että kuivatan ne ennen roskiinlaittoa.

Ensi vuonna uudelleen - seurantaan sekä sisääntuleva tekstiili (tavoitteena 0g) ja poistuva tekstiili. Yritän edelleen panostaa tekstiilien korjaukseen ja huoltoon, jotta pysyisivät mahdollisimman pitkään käyttökuntoisina.