Ai oliks mulla joku blogikin

Kyllä vain, viime päivät ovat kadonneet jonnekin suorastaan lentämällä. En oikein ymmärrä, kuka varastaa aikaani ja vielä niin tehokkaasti, etten oikein itsekään tajua, missä mennään ja mihin se katoaa. En saa aikaan mitään valmista ja kaikki pyörii yhdessä kaaoksessa.

Kävimme juuri työpaikallamme keskustelua tästä ja tulimme porukalla siihen tulokseen, etten ole ainoa, jonka tilanne on tämä sama. Suurimmaksi syylliseksi nimesimme muuttuneen työvuorosuunnittelun, jossa on entistä enemmän  yksittäisiä vapaapäiviä, jotka puolestaan ovat meidän kaikkien mielestä hanurista. Suurimmalla osalla tuo yksittäinen vapaapäivä on buukattu täyteen ohjelmaa - kodinhoitoa, asioidenhoitoa, parturia, jumppaa jne - eli mitään palautumista ei siinä ehdi tapahtua, vaan kaikki aika kuluu noiden asioiden hoitoon. Se toinen perättäinen vapaa olisi sitten vasta pyhitetty palautumiselle, mutta kun sellaista ei vaan ikinä tule. Vapaapäivää kun seuraa vähintään pari työpäivää ja sitten vasta vapaapäivä, joka taas on jo täytetty kaikella mahdollisella. Onhan tuo toki suunnittelukysymys itseltäkin, mutta siitä huolimatta toivoisi asian olevan toisin, saavathan kaikki normityöaikaa tekevätkin sen kaksi peräkkäistä vapaata joka viikonloppu.

Illat ovat kuluneet pitkälti kaikkea epämääräistä puuhastellessa, jos ei muuta niin koneen muistista on poistunut iso määrä Num3roita ja Lentoturmatutkintaa. Blogille en valitettavasti ole jaksanut uhrata ajatustakaan, vaikka aihieta olisi mielessä tusinan verran.

Yritän taas parantaa tapani bloginkin suhteen, jotta kaikki muistot eivät jää vain oman mieleni varaan. Niihin menneisiin tapahtumiin kun on mukava palata joskus myöhemmin katsomaan ja hämmästelemään, onko siitä tosiaan jo viisi vuotta, kun sitä tai tätä tapahtui. Otan nyt tavoitteekseni, että seuraavan parin viikon aikana käyn läpi kaikki tuolla blogissa kummittelevat puolitekoiset tekstit ja päivitän ne valmiiksi. Taas kerran käy siis niin, että tekstejä tulee sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.