Kun kerran laukku oli saatettu noin hyvään uusiokuosiin, päätin myös uusia ne olkahihnat todellisella tuunausmenetelmällä. Tarvitaan siis kaksi vanhaa laukkua: yksi, josta olkahihnat ovat rispaantuneet pahasti, mutta joka muuten on kunnossa, ja toinen, jonka vetoketju on rikki, mutta jossa on hyvät, ehjät, olkapäällä pysyvät olkahihnat. Tuo olkapäällä pysyminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä, sillä harvoin, todella harvoin löytyy sellainen laukku, jonka olkahihnat pysyvät pulloharteillani.
Leikataan rikkinäiset olkahihnat pois huomioiden tarvittava liimausvara.
Leikataan olkahihnat irti myös siitä toisesta laukusta. Tällä kertaa liimausta helpottaa se, että noissa toisissa olkahihnoissa on metalliset lenkit, joiden kautta ensimmäisen laukun olkahihnojen "töpöt" saa kulkemaan.
Alla olevissa kuvissa suunnittelua ajan kuluksi, sillä juuri sillä kohtaa kun olisi pitänyt saada kuumaliimapistooli kuumenemaan, iski päälle ukkoskuuro ja pamautti sähköt poikki. Odottavan aika on todella pitkä.
Tässä sitten valmis laukku. Olisin antanut aika paljon, jos nuo olkahihnat olisivat olleet tumman ruskeat mustan sijaan, mutta en omista yhtään ruskeaa laukkua, josta olisin voinut nuo hihnat varastaa (ruskeita laukkuja kyllä on, mutta ei yhtään sellaista, jonka olisin malttanut silputa). Värivirheestä huolimatta uskon laukun saaneen paljon uutta käyttöikää - ei nyt ehkä toista kolmeatoista vuotta, mutta paljon kuitenkin.
Nyt jäljellä on pohdinta siitä, mitä tehdä tuolla lopulla mustalla laukulla. Se olisi aika sopivankokoinen siis reilunkokoinen meikkilaukku, joille tietenkin olisi aina käyttöä. Pitäisikö siis vaihtaa siihen uusi vetoketju tai kehitellä joku toinen kiinnityssysteemi vai tyytyä käyttämään vain sellaisenaan. Vaiko tehdä se radikaalein ratkaisu ja heittää tuo roskiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti