Kiehtova kesäkuu

Koska toukokuu meni tuhlailussa ja itsensä säälittelyssä sekä töissä asumisessa, päätin - jälleen kerran- että kesäkuu ei mene kokonaan näissä merkeissä. Töissä kyllä asun edelleen, vasta heinäkuuksi olen päättänyt ottaa vapaata yli- ja lisätöistä, koska Herra Kirjoitus lomailee silloin.

Harkitsen vakavasti parin kuukauden some-lakkoa, jotta en taas keksi kerryttää meille lisää tavaraa. Samalla voisi oikeasti vähentää myös pelaamista- jota olen muka vähentänyt jo varmaan vuoden verran huonoin tuloksin. Viimeisin (teko)syy on se, että en voi pettää ulkomaisia kavereitani. Tuona aikana voisin tehdä vaikka keskittymisharjoituksia. Ostamista koetan myös aktiivisesti vähentää, yksi pakollinen ostos on kuitenkin tehtävä, tarvitsen vastuskuminauhat, ne on pakko hakea heti kuun alussa, jotta pääsen aloittamaan fysioterapeutin määräämän harjoittelun. Tässä kohtaa on pakko todeta, että ne ovat enemmän satsaus terveyteen kuin varsinainen ostos, joten sitä 7€ kuluerää ei tarvitse selitellä edes itselle.

1. viikko

Kuin Suomen kesä konsanaan tyypillisimmällään, kylmää, synkkää ja märkää. Onneksi sentään suurimmaksi osaksi on satanut öisin, mutta niin kylmää on, että Herra Kirjoitus lisäsi pitkähihaisen paidan päälleen ja minä hanskat töihin pyöräillessäni. Mieliala on masis, ei tämä tunnu kesältä. Niinpä päätimme käyttää vanhaa kunnon kikka kuutosa piristyksenä ja aloitimme kesäkuun "pizzantailla", olkoon tämä kesäkuun ainoa tällainen sorttiaaan. Kesäkuun karkkipäiväkin tuli otettua heti tähän ensimmäiseen viikonloppuun, monta hyvää tekosyytä käyttäen: loman alku, paljon töitä, hyvä tarjous muutaman mainitakseni.

Huvittavan tyytyväisenä huomasin, että kosmetiikkakaappiin tuli jopa kolo, kun otin sieltä suihkugeelipullon tyhjentyneen tilalle. Kohtuullisen hyvä fiilis pienestä asiasta. 

2. viikko

Lomaviikko varsinaisesta työstä ja leppoisaa harrastetyöskentelyä jokunen tunti päivässä. Töissä on paljon aikaa kutoa, kuunnella äänikirjaa ja jumpata. Kuuntelussa Millenium-sarjan jatko-osat, joista yhden kuunteluun menee reilusti päivä. Illalla on sitten aikaa tehdä kotihommia, lenkkeillä ja nauttia kesästä.  

Sen verran aktiivisesti olen myös selannut facebookia, että päätin pistää itseni tauolle sieltä hetkeksi. Minulla on vain rajallinen määrä naamakirjakavereita, ja heistä lähes kaikki ovat minulle oikeassa elämässäkin tärkeitä, osa toki tärkeämpiä kuin toiset. Kun ensimmäistä kertaa päädyin tilanteeseen, jossa pistin yhden "ystävistäni" tauolle, koska en enää jaksanut hänen loputtomia minusta tylsiä ja mitäänsanomatomia päivityksiään, joita naamakirja tarjosi minulle kymmeniä kertoja päivässä (tai ainakin siltä tuntui) koska hän suolsi niitä sinne lukemattomia, päätin, että on aika pitää taukoa. Olemme myös samassa harrastus-whatsapp - ryhmässä ja sielläkin tämä sama henkilö onnistui väsyttämään ryhmän muut jäsenet loputtomilla viesteillään, joten hänellä on varmaan jonkinlainen sosiaalisten kontaktien puute ja pätemisen tarve. Itse koen, että jos jokin ei voimaannuta, vaan alkaa ankeuttaa ja ärsyttää, on aika tehdä muutos ja siirtää pienemmälle osalle sellainen, joka vie voimavaroja eikä tuo niitä. 

 

Torstaina onnistuimme houkuttelemaan toisemme Hesburgeriin cheddar-pekonihampurilaisen perässä. Tässä kohtaa voi siis todeta, että olen altis lankeamaan kiusauksiin, kun olen syönyt huonosti ja tehnyt useamman pitkän työpäivän putkeen. Seuraavalla kerralla terveellisiä eväitä ja naposteltavia mukaan, niin ei tule kiusausta. Ateria oli kyllä kieltämättä hyvänmakuinen, mutta burgeri oli pienikokoinen ja siihen nähden siis kallis. Muistin siis jälleen kerran, miksi emme yleensä käy Hesessä:samalla rahalla saa muualta enemmän. 

Perjantain kauppareissu sai taas kauhulla katsomaan sitä, miten paljon ruoan hinta on noussut. Se oki tarkoittaa myös sitä, että entistä vähemmän ostetaan herkkuja, koska nekin ovat niin kalliita. Onneksi sentään s-ryhmässä oli hyvä jäätelötarjous. Ostin maalle pakastimeen runsaati jäätelöä, joilla aion kattaa kesätarjoilut. Muutenkin viikonloppu meni maalla, työleirillä, siistittiin pihaa, puuhasteltiin puuhommia ja hämmästeltiin kesän kauneutta. Kieltämättä olo oli sunnuntaina illalla kuin hakattu maksa, mutta toisaalta hyvin tyytyväinen, paljon oli taas saatu aikaiseksi.

 

3. viikko

Toinen lomaviikko töistä, joka myös kuluu harrastetöissä. Helle hellii Suomea ja minä nautin kesästä. Shoppailu on näköjään jäänyt päälle, vaikka miten yrittäisi sniiduta. Työkaverini muuttaa yhteen poikakaverinsa kanssa ja heille oli kertynyt myyntiin mm. toinen kahvinkeitin. Päätimme, että on aika ostaa maalle kahvinkeitin, sen vanhanaikaisen kahvinkeiton tilalle. Kahvinkeitin on paitsi nopeampi myös vähemmän vahtimista vaativa. Lohduttelen itseäni järjettömässä talousahdistuksessani, että kyseinen ostos oli hyvin tarpeellinen, edullinen ja sitä paitsi joskus on vain ihan oikeasti pakko ostaa jotain omaksi mukavuudeksi. Ymmärtäisin tämän ahdistukseni, jos kyseessä olisi todellinen ongelma, joko shoppailun määrän tai rahojen niukkuuden suhteen, mutta kun ei ole. En vaan ymmärrä, miksi taas tällä kertaa saan tästä pääni sisällä niin ison asian.

 

Odotettu tilipäiväviikko. Olen onnistunut kehittämään pakkomielteen siitä, että tilillä pitäisi olla x-määrä rahaa ja nyt toukokuun tuhlailujen (ja myös näihin kuukausiin kertyvien erityislaskujen) vuoksi jouduin alittamaan tavoitteeni, joten olen odottanut kovasti, että tilipäivä täydentää puutteet. Kesälomarahat näet maksettiin tässä tilissä, kuun lopussa tulee vielä harrastetyön palkat, lisät ja kertakorvaus, joten heinäkuun "lorvailut" kuitataan näillä.

 

Varasin itselleni hieronnan lahjakortilla, johon käytin viimeiset viime vuoden e-passi - rahat. Eikä voi kuin todeta, että kyllä teki hyvää. Niin kuin hierojani totesi, että miten joku niin pehmeä kuin villasukka saa aikaiseksi jotain näin kovaa viivaten hartioihini. Samalla tapaa päälle teki hyvää synttäripäivällinen Herra Kirjoituksen kanssa. 

Ompelukoneen huoltokin valmistui vihdoin - olisin saanut odottaa lopun kesää, jos en olisi alkanut itse perätä sitä. Nyt sitten toivon jossain kohtaa sadepäivän ja vapaapäivän kohtaavan, jotta voisin purkaa paikkausta ja korjausta vaativien vaatteiden kassin.

Viikonloppu oli sitten melkoisen rasittava. Lauantaina haimme äidin maalle, käytimme häntä parturissa ja kutsuimme naapurit kahville. Ruoanlaiton ja kahvinkeiton lisäksi ohjelmassa oli mattopyykkiä. Sunnuntaina päädyimme viihdytysjoukoiksi kummipojallemme, jolla oli määrättömästi seitsemän vuotiaan energiaa ja aina nälkä. Ihanaa, mutta myös rasittavaa...

 

Olen myös opetellut sanomaan "ei",  vaikka saatankin sitä katua myöhemmin, sillä ilmoitin keikkatyöpaikalle, että jätän kaksi tarjottua työpäivää ottamatta. Ne osuivat Herra Kirjoituksen loma-aikaan, joten jos olen vapaalla vietän sitten mieluummin aikaa hänen kanssaan kuin töissä.

4.viikko

Juhannusviikko. Juhannus menee perinteiseen tapaan töissä ja sitä ennen teen vielä vähän keikkatöitä. Aurinko jaksaa paistaa edelleen, joten päätän, että juhannus tulee, vaikka ikkunat eivät olisikaan kiiltävän puhtaat. Teen pikasiivouksen ja levitän lattialle toisen viikonloppuna pesemistäni matoista, puhdas mäntysuovan tuoksu valtaa kodin. Juhannusyöt olivat töissä perinteinsen kiireiset, joten Juhannuspäivä meni suunnilleen kokonaan nukkuessa, sunnuntaina käytiin äitiä katsomassa. Juhannusta edeltävät vapaat käytin kodin siivoamiseen, korjausompeluun ja ulkoiluun sekä tietenkin harrastustöiden tekemiseen. Roskaruokaa kyllä, karkkeja vielä enemmän, rentoutumista juu, nauttimista todellakin.

5.viikko

On aivan järkyttävä tajuta, että päivät alkavat lyhetä ja syksyä kohti mennään. Tai siis ovathan ne jo lyhenyneet viikon verran, mutta silti Juhannus toimii enemmän sellaisena rajana kuin varsinainen kesäpäivänseisaus. Onneksi aurinko vielä paistaa ja lämpöä rittää, joten maanantain vapaapäivänä hoidin vain pakolliset ja ulos nauttimaan kesästä ja auringosta. 

 

Tähän viikkoon onkin koottu ihan uskomaton määrä touhua ja tohinaa, kuten kolme ylimääräistä työpäivää, käynti ystävän vuokraamalla mökillä uimassa, saunomassa ja grillaamassa, työkaverin läksiäiset toisella mökillä ja kotihommia - valtavasti kotihommia. Tuo on kai itsestäänselvyys, että jos käy kotona vaan kääntymässä ja leipomassa, niin jossain vaiheessa se tiskivuori pitää purkaa ja pyykit pestä. Yllätyin itsekin, että onnistuin pitämään kaikki pallot ilmassa tässä jonglöörauksessa, sen verran tiukalla aikataulutuksella kuukauden viimeiset päivät mentiin - kaikki hommat tuli kuitenkin suoritettua ajallaan, joten voin onnitella itseäni. 

Viimeisen päivän lisätili kertoi karua kieltään töissä asumisesta, siellä on tosiaan tullut vietettyä vähän enemmänkin aikaa. Josko sitten taas kerran vihdoin voisin todeta, että puskuri alkaa olla jälleen kuosiin palautettu ja voin lakata huolehtimasta turhasta.