Merkillinen marraskuu

 Lokakuu sujahti ohi tuosta vaan,vaikka siinä oli tapahtumia ihan kuudelle viikolle. Marraskuu on perinteisesti vuoden kuukausista se, jota inhoan eniten. Tänä vuonna pistin toivoni siihen, että marraskuu on vain 30 päivää, joista osa vielä lomaa  eli nopsastihan se tuosta sujahtaa - jos kelit ovat aivan hirveät, voi aina neuloa joululahjasukkaa. 

1. viikko

Tämä viikko piti sisällään paljon vapaita ja vähän töitä, olin näköjään suunnittelut työvuorolistani niin, että listan alussa oli tiukempaa eli vähemmän vapaata ja sitten viimeiselle viikolle oli kasattu ne jäljelle jääneet vapaat niin, ettei töitä ollut kuin kolme päivää. Alkuviikon vapailla vain nautiskelin, siivoilin vähän, kävin lounastreffeillä Ievuskaisen kanssa, korjailin vaatteita ja muuta sellaista ihan pientä ja leppoisaa. 

Perjantai-ilta oli äiti-ilta eli tein hänelle jalkahoidon ja muutenkin vietimme siellä pidemmän aikaa. Lauantaina vietimme peli-iltaa ystävien kanssa ruoan, herkkujen ja pelien merkeissä. Tarjolle tein salaattia ja kolmea erilaista piirakkaa (kinkku-juusto, paprika-pekoni sekä kasvis) sekä banofeeta kahvin kanssa. Mukavan rentouttava ilta. Sunnuntaina kävimme päiväseltään maalla tyhjäämässä kaappeja, jotta hiirille jäisi mahdollisimman vähän mutustettavaa - niiden käyntejä kun ei oikein voi estää, mutta taloksi asettumista voi rajoittaa. Kannoin siis äidin varastoista kassikaupalla jauhoja, ryynejä ja muuta kuivatavaraa meille todeten, ettei ihan heti tarvitse käydä kaupassa. Toisaalta tuntui pahalta tyhjätä kaikki hänen varastonsa, mutta toisaalta vielä pahemmalta olisi tuntunut siivota niitä pilalle menneinä pois. Äiti kun niitä enää tuskin koskaan tarvitsee. Naapurin Leena tarjosi kahvit, koska me kuulemma olisimme muuten paleltuneet tuolla kylmässä kämpässä. Haudalla emme käyneet, en vain kyennyt, jostain syystä oli aivan liian ikävä isää. Äitiä kävimme sunnuntaina illalla katsomassa kun kerran ajelimme ohi, samalla tuli ripustettua hänen lahjaksi saamansa joulukalenteri seinälle ja hoidettua muitakin asioita. 

2. viikko

Viikko alkoi vapaapäivällä eli käytännössä istuin vähän pidempään aamukahvin kanssa ja tein päivän työlistaa, sillä hoidettavia asioita oli jälleen runsaasti: useampi puhelu, kasa kirjoitettavia sähköposteja ja tietenkin pyykkiä, sukankudin ja muuta askartelua. Sitten pari päivää töissä ja jälleen yksi vapaapäivä - siinä vaiheessa iski tajuntaan se, että muuttuneiden työjärkestelyjen takia tuo vapaa olisi ensimmäinen ja ainoa ennen seitsemän päivää kestävää työputkea. Se tarkoitti sitä, että asioita tuli hoidettua tehokkaasti ja vauhdilla. Kävimme katsomassa äitiä illalla ja veimme hänelle lipaston, jotta hän saa vähän lisää tilaa tavaroiden säilytykseen. 

Sunnuntaina, työputken kolmantena päivänä, nautin työmatkasta täysin siemauksin ja ihmettelin, miten marraskuussa voi olla niin hienoa: oli lämmintä, ei satanut, aurinko oli nousemassa ja kaupunki ihmeellisen hiljainen. Vaikka olin nukkunut huonosti, tuntui tuo hetki silti niin voimaannuttavalta, että kyllä sen voimalla jaksaa. 

3. viikko

Pieniä onnistumisen elämyksiä, sillä tajusin pitkästä aikaa meillä selvityn kaksi viikkoa täysin nollahävikillä ja että vaihtelevaa ruokaa olisi vielä jäljellä koko viikoksi, itse asiassa pakastinta hyödyntämällä seuraavaksikin. Maanantaina tuulettelin neljättä "putkipäivää", työputkeni on päässyt jo yli puolen välin. Odotin maanantaina kutsua töihin, mutta koska sitä ei tullut päätin käyttää aamun kotihommiin - tiskaamista, ompelua, pölyjä eli ihan sitä tavallista ja illaksi töihin. Korjasin sen korjaamista odottaneen heijastinliivin ja tein kassillisen ruusuja odottamaan stearinointia. 

Viikon suunnitelmissa on keskiviikkona käydä katsomassa äitiä ja sitä ennen tiistaina hoitaa pyykin mankelointi. Perjantaista alkaa sitten odotettu loma, joka harvinaista kyllä on sellainen, ettei siihen ole sovittuna yhtään keikkatöitä. Kylppäri pitää siivota isommin, muun huushollin kanssa ajattelin mennä vain kevyellä pintasiivouksella. Perjaintaina tapaamme lisäksi ystäviä pitkästä, pitkästä aikaa.

Torstaina sain sitten lisää ikäviä uutisia, tauti listaani lisättiin DMII eli minulla on elintasosokeritauti. Lääkäri määräsi suoraan lääkkeet, vaikka yritin pyytää apua laihduttamiseen ja sen kanssa jaksamiseen. Ilmeisesti hänen suunnitelmansa on vaihtaa nuo lääkkeet mahdollisimman pian toisiin, niihin paljon julkisuudessakin olleisiin, jotka tukevat painonhallintaa paremmin. Vaikka tiedän, että vika on ihan itsessä suurimmalta osalta, niin olisin silti toivonut edes yhtä mahdollisuutta ilman lääkkeitä, pelkällä tuetulla painonhallinnalla, mutta lääkäri tuntui olevan lääkkeiden suhteen aivan ehdoton. No, katsotaan, miten tämä tästä etenee. 

Kuukauden kohokohta eli "palkkapäivä" tuli ja meni, itse asiassa meni hyvin pitkälle tuota edellä mainittua uutista pureskellessa - en halua olla sairas, enkä halua lisää lääkkeitä. Tässä kohtaa lienee ymmärrettävää, ettei talousasiat paljon kiinnosta, vaikka näyttäisikin siltä, että vuoden säästötavoite täyttyy ja muutenkin on menty kurinalaisesti ostellen (herkkuosasto edelleen toki yliedustettuna) tämä kuukausi. Lauantaina kaupasta mukaan tarttui myös kaksi Iberon pantaa. Tiedän, että minulla on pantoja pilvin pimein, mutta kun nuo maksoivat vain euron kipale ja olivat niin söpöjä (eivätkä purista aivoja kasaan), lankesin ostamaan sillä tekosyyllä, että tarvitsen piristystä.

Ensimmäinen lomapäivä meni kotihommia touhutessa, siivousta, tiskausta, asioiden hoitoa ja illalla aivan ihana ilta ystävien kanssa pitkästä aikaa. Lauantaina vietimme päivän maalla, pakkasesta huolimatta tein kassillisen sytykeruusuja sillä välin kun Herra Kirjoitus huolehti muista asioista. Myöhäinen lounas meni retkimeiningillä, pizzaa kylmässä talossa toppavaatteet päällä, mutta hauskaa oli. Hämmästyimme, kun huomasimme, että saamme ilmeisesti katuvalot ihan nurkalle - tähän asti ne ovat jääneet sadan metrin päähän (asia, mitä kirosin koko kouluaikani)- sillä siihen oli tehty jo pohjatyöt. Olivat onneksi kaataneet myös keskellä ruusuaitaa kasvaneen koivun, jonka olen jo hetken pelännyt kaatuvan maantielle ja suunnitellut sen kaatamista.

Sunnuntai oli myös tehokas päivä. Maalta tuotu kristallikruunu päätyi kattoon, pakastearkku tuli sulatettua ja pestyä, äitiä käytiin katsomassa, Ievuskainen pikatreffattua ja muutamat korvikset valmistettua. Sekä pyykkiä pestyä taas kerran, eikä sukankudintakaan saa unohtaa. Tein myös listaa hoidettevista asioista ja sekin on yllättävän pitkä. Koska kävimme äitiä katsomassa, päädyimme pikaruokaan - olihan tämä jonkinlainen korvike sille, että olin loman alkajaisiksi ajatellut ottaa lasillisen Bailey'sia, mutta koska DMII ja turha energia, jäi pullo alkoon. Myönnettäköön, etteivä maistuneet sen paremmin makkaraperunat kuin karkitkaan hyviltä. Onkohan mun suussani tapahtunut jotain outoa muutosta. 

4. viikko

Lomaviikko, joka yllättäen alkoikin työpäivällä ja jatkui työpäivällä, jota seurasi työpäivä. Olisin itse asiassa saanut koko viikoksi töitä, mutta kun oli vara valita, päätin lomailla osan viikkoa. Siis vain neljä työpäivää ja loput lomaa. Ihmeellisesti asioilla on taipumus järjestyä, sillä tosiaan ennen lomaa harmittelin sitä, ettei keikkatöitä ollut tarjolla ja nyt niitä oli enemmän kuin olin valmis ottamaan - todistetusti siis elämä kantaa, kun vaan malttaa odottaa. 

Viimeinen fyssarikäynti ja paljon kaikkea pientä kotihommaa oli viikon ohjelmassa, mikä tarkoitti siis sitä, että tein pikiä listoja hoidettavista asioista joka päivälle joko töiden jälkeen tai muuten. Nautimme lomaroskaruokailuista, vaikka tiesimme kovin hyvin, ettei olisi pitänyt. Viikonloppuna päätimme ottaa rennosti - ei käyntiä maalla, ei äidillä, vain pakollinen määrä kotihommia ja muutoin lorvailua ja vähän kokkailua, ihan vaan siksi että loma.

5. viikko

Käsitti kolme päivää. Ensimmäisen aikana kudoin sukkaa ja rentouduin, väänsin paperitöitä, tein kassillisen ruusuja odottamaan stearinointia ja kävimme äitiä katsomassa. Toisena päivänä lisää ruusuja, pitkä lenkki ja terkkarikäynti sekä lisää sukan kudinta. Laukun pakkaamista tulevaa työmatkaa varten, missä merkeissä siis menee kuukauden vaihde.

 

Kulut:

Ruoka: 206,21€

Herkut: 170,49€ (sisältäen kolmet burgerateriat minulle ja Herra Kirjoitukselle sekä yhden lounasburgerin minulle  ja kaverille (n. 50€) ja yhden vierailun herkut)

Tavarat: 65,27 (D-vitamiineja, varoituskyltti ja 3 pantaa, lääkkeitä, tuliaisia, sellofaania sekä dödöjä)

Kuukaudesta tuli sikäli poikkeuksellinen, että työreissuilla joutui ostamaan ruoat itse ja ruokailujen epämääräisyyden ja epäsäännöllisyyden vuoksi vuoksi tuli elettyä ihan liikaa herkuilla, mutta kun ne olivat nopeimmin saatavilla. Ihan liikaa siis jälleen herkkuosastolle kuluja.