Hellivä heinäkuu

Elämä on ollut tänäkin vuonna varsinaista heittelyä tai ehkä se olen vain minä draamakuninatar, joka koen asiat suurina aaltoina, vaikka muiden mielestä kyseessä ovat vain pienet laineet. Monenlaista ehti ensimmäinen vuosipuolikas tarjoilla, onneksi jälkimmäisen alku näyttää seesteisemmältä.

Ensimmäiseksi tosin jouduin luopumaan kelta-vihreistä balleriinoistani. Olen ne aikanaan ostanut käytettyinä huuto.netistä, kun ehdottomasti halusin lehmuksen vihreät balleriinat. Huolimatta siitä, että ne olivat nahkaa ja hyvässä kunnossa ostettaessa, eivät nekään loputtomasti kestä. Käytin niitä satunnaisesti viime vuosien aikana ja keväällä otin ne ensin harrastetyökäyttöön ja sitten varsinaisiksi jalkineiksi. Nyt olen kulkenut niillä jatkuvasti - ja kilometrejä on tullut paljon ja kun siihen lisää muutaman vuoden kaapissa marinoinnin, niin ei ihme, että loppu häämöttää. Se on tietysti ikävää siksi, että nämä ovat kengistäni ainoa täydellinen pari esim. tälle paidalle. Toisaalta taas yksi loppuunkäytetty pari antaa kenkä kaappiin lisää tilaa ja onnistumisen tunteen siitä, että näistä ei ainakaan tule "sitku-kenkiä". Kyllä, sama armoton linja minulle kuin Herra Kirjoituksellekin, kun eivät enää kelpaa käyttöön, menevät roskiin. 

 

Vaikka olen vannonut, että en osta uutta kosmetiikkaa ennen kuin aivan kaikki vanhat on käytetty, lankesin. Ostin shampoota ja suihkugeeliä. Ostin osin saadakseni Dermosil-tilaukseni täyteen, osin siksi, että noiden edellä mainittujen kulutus on ollut melko isoa, koska helteillä suihkusa käynti on vähintäänkin jokapäiväinen juttu, useimmiten siellä käydään useamman kerran päivässä. Tuo taas tarkoittaa lisääntynyttä kulutusta sekä shampoon että suihkugeelin käytössä. 

 

Samalla tuo tihentynyt peseminen on saanut minut myös jälleen kerran pohtimaan kuontaloani. Koronatukkani on saanut kasvaa jo kohta kaksi vuotta villinä ja vapaana. Olen pitänyt sen pitkänä, koska pitkät hiukset on helppo pitää kiinni ja survoa eristysmyssyn alle. Näillä keleillä vaan tuo hikoileminen, jatkuva peseminen ja kuivattaminen alkaa käydä työstä, sillä tukka on venähtänyt "rintaliivipituuteen (bra strap length)", mikä on saanut minut haaveilemaan lyhyestä ja huolettomasta hiusmallista entistä useammin. Kuluneen parin vuoden aikana on elämä tosiaan mennyt niin, että ensimmäiset hiustenleikkaushaaveet kaatuivat isän kuolemaan (en vaan jaksanut), sitten tuli korona, jolloin pitkät hiukset olivat em. syystä hyvä asia, sitten tuli joulu, jolloin kampaajani ei ollut töissä ja sitten päästiinkin jo appiukon kuolemaan ja koronan pahenemiseen. Nyt taas ollaan tilanteessa, että korona on nostamassa päätään ja kampaaja lomailee, joten saattaa olla että pitkälle tukalla mennään seuraavaan lomaan asti tai ehkä jopa sen yli. 

1. viikko
Lomalla, lomalla, lomalla. Pari päivää maalla hommissa ja sitten viikonloppua kaupungissa rentoutuen ja helteestä nauttien. Maalla siivosimme autotallia. Tuskanhiki iski pintaan, kun tajusin, millainen määrä tavaraa yksistään siellä on. Useampi kymmenen jätesäkillistä meni suoraan odottamaan vaihtolavaa, pieni osa tavaroista säästettiin ja osa lahjoitettiin eteenpäin. Noita samanlaisia jemmapaikoja riittää meillä lukemattomia. 

2.viikko

Edelleen lomalla. Yksi työpäivä, sitten vauhdikas ja ikimuistoinen päivä kummipojan ja hänen isosiskonsa kanssa. Vietimme useamman tunnin maauimalassa vedestä ja auringosta nauttien, kävimme syömässä ja puolikas päivä kului paikallisessa leikkipuistossa, josta löytyi monenlaista huvitusta. Maalla aloitimme puuhommia ja yritimme jatkaa siivousta. Viikonlopuksi tulimme taas kaupunkiin, jossa paitsi jakelimme noita lahjoitustavaroita uusille omistajilleen myös pelailimme Potteria kaksin ja ystävien kanssa ja nautimme laiskasta ajasta. Yritän edelleen opetella sitä, että lomalla on vaan lupa olla ja nauttia, ainakin osan aikaa. 

Päätin, että vuoden jälkipuoliskon yritän taas aloittaa tiukempaa poistuvien ja saapuvien tavaroiden seurantaa, koska tavaroita tuntuu livahtavan sisään kuin huomaamatta esimerkiksi Herra Kirjoitus sai jälleen äidiltään kasan uusia alusvaatteita ja minä löysin naamakirjasta vatsatanssihuivin ja päähineen. Ei, en ole aloittamassa uutta harrastusta, vaan näin siinä määrässä kolikoita, lasihelmiä ja muita koristeita valtavan sukankoristelupotentiaalin. Tässä loputtomassa tavara-ahdistuksessa tein jo testamenttiakin; lupasin kummipojalle astiaston siinä vaiheessa kun hän muuttaa opiskelemaan (ja jos siis hänelle kelpaa Tomulan Primavera, Arabian Teema, Ruska tai joku muu vintagesetti). Herra Kirjoitus kyllä huomautti, että pojat eivät ole astioista kiinnostuneita, minkä olen auliisti valmis myöntämään, mutta toisaalta juuri silloin luulisi valmiin astiaston kelpaavan - pitäähän sitä kuitenkin joku kirso olla, mistä ruokansa pistelee. Samaan kauppaan saa myös lasit ja aterimet. Olin jopa kyllin hullu laittaakseni viestiä hänen äidilleen asiasta ja tämä innostui kovasti - pidetään siis sovittuna, että kummipoika saa valita meiltä mieleisensä astiat. 

3.viikko

Loman loppu häämöttää. Yksi harrastetyöpäivä, jotta totuus ei ihan unohtuisi ja lopuiksi arkipäiviksi edelleen maalle jatkamaan puuhommia ja muita puuhia. Viikon ohjelmaan kuului myös äidin käyttäminen naaurikaupungissa hammaslääkärissa pariin kertaan ja labrassa kertaalleen. Noilta kaupunkireissuilta tarttui myös tavaraa mukaan, sillä kävin shoppailemassa sikäläisessä kierrätyskeskuksessa. Samoin naamakirjan ilmaisosastolta löysin tablettitelineen, josta työstän vähän laadukkaamman kirjoneuleohjetelineen käyttöön sen pahvisen lisäksi. Helteisen kaupunkiviikonlopun kruunuja olivat tapaaminen työkavereiden kanssa puistosidukan ja terassikierroksen merkeissä, pitäähän sitä heittäytyä edes kerran kesässä. Tämän lisäksi rento yhdessäolo Herra Kirjoituksen kanssa, hyvä ruoka, tunne siitä, että on tehnyt jotain merkityksellistä (maalla) olivat lomaviikon kruunuja. En muista, milloin loma olisi ollut näin rentouttava ja ihana.

4. viikko

Paluu arkeen, monessa suhteessa. Meidän kesälomailumme poikkeaa monessa suhteessa muiden lomailusta. Ihan kulutonta se ei kuitenkaan ole, vaikka hyvin pieni kuluista joka tapauksessa eli kesän jälkeisiä luottokorttilaskuja ei tarvitse pelätä. Viikon ohjelmassa töitä, lisätöitä ja harrastustöitä. Mikäs sen parempaa, kun helteet katosivat jonnekin. Naamakirjan ilmaisosastolta löytyi kassillinen lankoja, joka muutti meille eli lisää tavaraa, vaikka toisin piti. Ilmaiset langat ovat kuitenkin jotain, mitä en osaa vastustaa. Noille on sentään aika isolle osalle suunnitelmakin jo valmiina.  

5.viikko

Töitä ja harrastetöitä, on se vaan kivaa olla töissä. Tein hullun päätöksen ja pistin facen tauolle elokuun loppuun asti. Saattaa tulla vierotusoireita, mutta yritän ainakin. Pakko yrittää edes jossain asiassa ottaa itseään niskasta kiinni, koska talouskurinpalautus meni metsään että roikasi. En varmaan koskaan ole ostanut niin paljon turhaa kuin sen ensimmäisen "palaa ruotuun" viikon aikana, koska tämä on joka kerta sama juttu, en edes yritä - silloin se ehkä sujuu paremmin. 

Heinäkuun poistuneet tavarat: vihreä-keltaisen balleriinat, ompelukone (Kyllä, luovuin yhdestä facebookista haalimastani projektista, kun aika ja innostus eivät riitä), Herra Kirjoituksen kropsut sekä kasa kosmetiikkaa. 

 

Heinäkuun saapuneet tavarat: vatsatanssihuivi ja päähine, alusvaatteita Herra Kirjoitukselle, kosmetiikkaa 7 purtiloa, tablettiteline, Tuulen viemää -kirja, villatakki, virkattu kassi, lankoja (Hankinotihin käytetty rahaa 4,5€), kassillinen lankoja, kolme paria sukkia, kaksi meikkivoidetta, kaksi meikkivoidepuuteria ja kivipuuteri. Siis 15 tavaraa sisään.