Äänikirjojen suurkuluttaja

Olen ehkä jossain kohtaa antanut rivien välistä ymmärtää, että kuuntelen äänikirjoja melko usein. "Melko usein" on kohtuullisen lievä ilmaus, sillä tosi asiassa taidan olla äänikirjojen suurkuluttaja. Jos olen yksin tai teen kotitöitä, kuuntelen äänikirjaa, jos liikun autolla, kuuntelen äänikirjaa, illalla nukkumaan mennessäni kuuntelen äänikirjaa.

Useamman vuoden ajan olen tilannut äänikirjapalvelua eli käytössäni on ollut joko Storytell tai Bookbeat, vähän riippuen siitä, mitä sisältöä kummassakin on ollut tarjolla. Nuohan maksavat kumpikin suunnilleen 17€ kuukaudessa, mutta toisaalta yksittäin ostetut äänikirjatkin maksavat useamman euron kappaleelta. Sitä paitsi tuo on sellainen summa, että sen saa äärimmäisen helposti menemään jonnekin muuallekin: yksi kerta pikaruokailemassa tai parit karkkiostokset taikka pari lankakerää. Tiedän, että myös kirjastosta saa äänikirjoja, mutta ennen maksulliseen palveluun siirtymistä olemme kuluttaneet paikallisen kirjaston äänikirjavalikoiman kertaan tai pariinkin läpi. Koska valikoima uudistuu varsin hitaasti, enemmän kuuntelevalle on lopulta kovin vähän vaihtoehtoja tarjolla, lisäksi laiskalle ihmiselle kirjastossa käymisestä ja lainojen palauttamisesta määräaikaan mennessä on kuitenkin vaivaa. Netin kautta toimiva kirjastojen digitaalinen lainauspalvelu puolestaan on varsin surkea, kirjoja on saatavilla vain vähän (mistä syystä niistä halutuimmat ovat aina lainassa) ja toisto pätkii surkeasti (ainakin silloin kun viimeksi kokeilin). Sen sijaan noissa maksullisissa palveluissa ei ole rajoitusta siitä, miten monta kirjaa voit laitteellesi ladata valmiiksi, ei myöskään ole rajoitusta montako kirjaa kuukaudessa saat kuunnella, eivätkä kirjat ole koskaan kenellekään muulle varattuina, niin ettet pääsisi kuuntelemaan heti halutessasi. Lisäksi noihin palveluihin e-kirjat ja äänikirjat tulevat todella nopeasti, suunnilleen samaan aikaan, kun ne ilmestyvät kirjakauppoihin.  Nämä ovat siis perusteet, että olen pitänyt "ylellisyyteni" eli äänikirjapalvelutilauksen voimassa kuukaudesta toiseen.

Tunnustan, että käytän näissä surutta yhtä ominaisuutta, mitä tavallisissa äänikirjoissa ei ole. Olen varsin nopea lukija, joten joissakin tapauksissa itse lukeminen olisi nopeampaa kuin äänikirjan kuuntelu. Toki siis äänikirjassa on se plussa, että kädet vapautuvat muuhun tekemiseen; voi kutoa, voi kirjoittaa, voi surffata netissä, voi silittää, tiskata ja siivota ja silti kirja etenee, mitä tavallinen kirja ei noissa tapauksissa tee. Se on siis mielestäni ehdoton plussa, voi tehdä kahta asiaa yhtä aikaa. Noissa tilattavissa palveluissa on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa kirjan toistonopeuteen ja valita pyöriikö kirja normaalinopeudella vai nopeutettuna. Aika usein käytän 1,25 tai 1,5 kertaista toistonopeutta, joka on suunnilleen se sama, jolla itse lukisin.

Viimeisin isompi kuunteluprojekti ovat olleet Virpi Hämeen-Anttilan Karl-Axel Björk - kirjat, joista viimeisin ilmestyi Bookbeatin listoille samaan aikaan kuin kauppoihinkin. Koska sarjan aikaisempien osien kuuntelusta oli jo hetki aikaa, päätin kerrata nekin, jotta pysyisin tarinassa mukana. Niinpä sitten "tehokuuntelin" nuo kirjat, kuusi kirjaa, viisi päivää. Seuraavaksi taidan ottaa listalle vielä kerran Harry Potterit ja niiden jälkeen keskittyä uusien kirjojen kuunteluun. Keskimääräisesti siis kuuntelen noin 15 kirjaa kuukaudessa.

Toki luen edelleen perinteisiä paperisia kirjoja, varsinkin silloin jos haluan opiskella jotain, mutta kevyempänä kuunneltavana äänikirjat ovat täydellinen vaihtoehto - varsinkin nyt, kun vaihtoehtoja todella riittää eikä tarvitse pyörittää niitä samoja muutamaa kirjaa yhä uudelleen ja uudellen. Muistan yhä, miten teini-iässä sekä luin että kuuntelin paikallisen kirjaston koko valikoiman läpi. Äänikirjoissa tarjolla oli koko kaupungin Vinskiä, Aarresaarta ja Pertsaa ja Kilua. Kuuntelin ne niin moneen kertaan läpi, että muistan niiden tapahtumat edelleen ulkoa.