Ostosmania

Minusta jotenkin tuntui, että kärsin suoranaisesta ostosmaniasta tänään, mikä luultavasti tarkoittaa sitä, että toimin niin kuin muut ihmiset normaalisti toimivat. Kävimme näet hakemassa kummipojalle ja hänen isosiskolleen joululahjat, kamalaa, kauheaa ja tuskallista. Ei sen takia, että niihin meni rahaa, vaan sen hirveän kaaoksen, ryntäilyn ja kouhotuksen keskellä oleminen. Ostosjoulu ei vaan ole mun juttu.  Kävimme vain yhdessä isossa hypermarketissa ja se tosiaan riitti minulle pitkäksi aikaa.

Toipumiseen tarvittiin ravintolaruokailu, mikä sekään ei enää kuulu meidän perheen normaalirutiineihin. Kauppa ja ravintola valittiin molemmat sen mukaan, että niistä sai bonusta - ja no kummastakin löytyi juuri se, mitä oltiin etsimässä.  Nyt voi onneksi sitten todeta, että ne tärkeimmät lahjat on ostettu ja minun osaltani markettikierrokset saavat taas hetken olla. Mä en vaan tajua, mitä ihmeen ihanaa ja viihdyttävää noissa ihmisten mielestä on.

Toki nuukan ihmisen rahankulutuksessakin tulee melkoinen huippu, jos yhden illan aikana pistää menemään rahaa saman verran kuin normaalisti parissa kuukaudessa. Vaan saihan sillä sitten monta kivaakin asiaa; kummipojalle sekä joulu- että synttärilahjat, hänen isosiskolleen joululahjan, Herra Kirjoitukselle joululahjan ja meille yhteiseksi pelin. Lankesin sitten kuitenkin ostamaan tämän vuoden palkituista peleistä toisenkin (yhden olen ostanut jo aiemmin ja se odottaa testausta). Nyt sitten varmaan ollaan siinä tilanteessa, että se kolmaskin on hankittava, mutta ehkä vasta joulun jälkeen alesta, jos joulupukki ei ymmärrä tuoda sitä. Noiden isompien tavaroiden lisäksi sitten vielä ruokaa kotiin ja tietenkin tunnelmallisen treffipikkujoulun Herra Kirjoituksen kanssa.