Tämän viikon itsekuripäiväkirja saattaa olla tylsintä luettavaa sitten projektin aloittamisen. Tylsää ja tapahtumatonta, vain töitä ja vähän lisää töitä. Sentään olen saanut hillittyä itseäni sen suhteen, etten ole räjähdellyt tai melskannut silloin kun asiat eivät ole menneet niin kuin olisin halunnut.
Rahaa en juuri ole käyttänyt, vaan kaikki meille ilmestyneet tavarat ovat olleet ilmaisia. Uutta on noin 4 kiloa kynttilöitä tai kynttilän jämiä sytykeruusuprojektia varten ja koivuinen kukkapöytä. Myönnän, että meillä varmaan on kukkapöytiä ihan tarpeeksi jo muutenkin, mutta kun tuo Artek-tyylinen pöytä oli tarjolla ilmaiseksi melkein naapurissa, oli pakko tarttua tilaisuuteen ja käydä hakemassa se kotiin.
Poispäin olen antanut muutaman kappaleen säilytyslaatikoita, mikä on tietenkin kovin vähän, mutta annettakoon se anteeksi, kun en ole kotona, enkä siis pysty samalla tavoin lisäämään uusia meille tarpeettomia tavaroita tarjolle.
Plussaa on siis se, että ostoksia ei ole juuri tehty. Miinusta taas sitten se, että ulkona on syöty monta kertaa ja herkkujakin on tullut osteltua. Näihinkin on (teko)syynä se, että emme asu kotona, joten kokkausmahdollisuudet ovat mitä ovat - ja ihan oikeasti, kuka jaksaa vielä 13 tuntisen työpäivän jälkeen kokata eväitä seuraavaksi päiväksi. Minun onneni on ollut se, että kulunut viikko ei ole ollut mitenkään normaali työviikko, lähdin maanantai aamuna yötöistä suoraan seuraavaan työpaikkaan, jatkoin samoissa hommissa tiistain ja keskiviikon, palasin normaalitöihini torstaina ja jatkoin vielä perjantain ja lauantain. Onnekseni olen saanut eväsavustusta sekä äidiltä että kummitädiltä, joten pääsin pitkistä työpäivistäni todella helpolla.
Talous on plussalla edelleen, vaakaa en ole nähnyt läheltä, joten sen suhteen en ala esittää veikkauksia, mutta vaatteet mahtuvat paremmin päälle ja ihmeesti olen jaksanut, joten ehkä se huono syöminen ja herkkujen vähentäminen jotain merkitsee.
Kuvaa rukseineen ei ole tarjolla tälläkään viikolla, syynä edelleen se skannerin puuttuminen.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti