Miten mielettömän upea kevät aamu tänään olikaan. Aivan uskomattoman upea auringonpaiste, lintujen liverrystä, keväisen hehkuva sininen taivas parilla valkoisella pilven hahtuvalla. Ilmassa aavistus talvista kirpeytää ja pakkasen kovettama maa jalkojen alla. Vähän jäätä ja pikkuisen lunta merkkinä siitä, että talvi on ollut, mutta kuitenkin selkeästi menossa pois.
Miuten rakastankaan näitä talven taitteen aamuja. Ne ovat valoisia, ihanan kirpakoita, jotenkin niin täydellisiä. Suurimpana syynä rakkauteeni noita aamuhetkiä kohtaan on lisääntyvä valo ja aurinko, ne kun tuntuvat antavan lupauksen siitä, että kesä on tulossa aivan kohta ja että siitä tulee upea, ihana aurinkoinen kesä.
On outoa, että minä keskitalvella syntyneenä olen niin täydellisesti kesän lapsi. Rakastan kesää, lämpöä, valoa ja aurinkoa. Inhoan talven kylmyyttä, märkyyttä, lumisadetta ja pimeyttä. Sen vuoksi jokainen merkki kesän lähestymisestä on minulle niin kovin tärkeä.
Valokuvia tuosta olisi pitänyt ottaa muistoksi, mutta en kyennyt kiskaisemaan itseäni kameran hakuun. Seisoin vain keskellä sitä hiljaista ihanaa hetkeä, enkä voinut rikkoa sitä juoksemalla hakemaan kameraa. Joten valitettavasti hetki tallentui vain sieluni silmille, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla.
lauantai 14. maaliskuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti