Pilvessä

"Taas kerran liikaa minimalistiblogeja" totesi Herra Kirjoitus tästä uusimmasta vouhkaamisen aiheestani. Kilttinä ja tietotekniikkaan syvästi orientoituneena miehenä hän kuitenkin suostui avittamaan vaimoa, niinpä minä olen nyt sitten ihan pilvessä.

 

Tämä uusin loistokas ideani ovat näet digitaaliset muistot. Minulla on tiettyjä tavaroita, joista en vain ole saanut ajalliseksi luopua sen takia, että ne nyt sattuvat olemaan muistoja ja muistot ovat tärkeitä. Nimenomaan näin, ne muistot ovat tärkeitä, eivät itse tavarat, vaan ne tilanteet, jossa tavara on saatu tai ostettu taikka henkilö, jolta tavara on saatu. Tähän asti en vain ole tajunnut tätä asiaa näin päin, niin kuin en sitäkään, että muistot voi tallentaa digitaaliseen muotoon ja säilöä kameran muistikortin lisäksi pilveen. Jossain vaiheessa pohdinkin sitä tosissani ja vakavissani, että mitä tapahtuisi, jos kadottaisin kaikki valokuvani tai blogisisältöni. Siihen mennessä olin poistanut lähes kaikki blogia varten ottamani valokuvat samantien, kun olin ne blogiin liittänyt. Jossain kohtaa tuli sitten se tajunta, että eihän nuo välttämättä siellä blogissakaan säily loputtomiin, voihan siellä tapahtua vaikka joku massiivinen levyrikko tai jotain ja sitten ne kuvat ovat mennyttä, eikä niitä sitten saa mistään takaisin kun olen ne kertaalleen muistikortilta poistanut. Näitä ajatuksia kannusti vielä se, että tietylle blogialustalle tehdyissä blogeissa oli todella käynyt näin - kuvat olivat kadonneet vaikka tekstit oli saatu palautettua.

 

Olen selkeästi enemmän verbaalinen kuin visuaalinen ihminen, kertoohan siitä jo sekin, että blogissa on tekstiä sivu ja kuvia yksi tai kaksi, versus enemmän visuuaalisuudella pelaavien blogien kuvatulvat (vilkaiskaapa vaikka muotiblogeja, niissä on vähintään kymmenen kuvaa samasta päivän asusta, jotta jokainen mahdollinen kuvakulma ja ilme tulisi blogiin tallennettu - ja jos minulta kysytään, niin puoletkin piisaisi kertomaan sen, mitä on tarpeen). Olen kuitenkin huomannut, että yhä enemmän haluan säilyttää tiettyjä muistoja ja tiettyjä ihmisiä elämässäni muistoina. Tähän tarpeeseen auttavat valokuvat, mistä johtuen olen ollut yhä haluttomampi poistamaan kuvia kameran muistikortilta.

 

Herra Kirjoituksen ansiosta minulla on nyt sitten käytössäni 7 gigaa ilmaista tallennustilaa, jonne ajattelin siirtää talteen kaikki itselleni merkitykselliset kuvat. Sen lisäksi olen vakaasti päättänyt, että kuvaan tietyt sellaiset esineet, jotka eivät esineinä merkitse minulle mitään, mutta ovat muistoina tärkeitä, mahdollisimman monesta kulmasta, tallennan kuvat ja siirrän itse esineet jonkun muun iloksi.