Kamera kaput

Meillä alkaa olla varsin epätoivoinen tilanne kaikenlaisten teknisten romppeiden suhteen. Useampi kuin yksi vehjes on viime aikoina siirtynyt ajasta iäisyyteen. Esimerkiksi maalta kotikotoa hajosi kannettava tietokone, sitten pamahti kotoa kakkospöytäkone, jolla oli tarkoitus korvata tuo ensiksi hajonnut kannettava. Onneksi miehen jemmoista löytyi vielä yksi pöytäkone, josta saatiin tehtyä maalle toimiva kone.

Vanha ja hyvin palvellut kännykkäni päätti sekin siirtyä ajasta iäisyyteen. Olen koettanut pitää Nokian 6210 hengissä mahdollisimman pitkään ja se on toiminut jo hetken tekohengityksellä - nyt se sitten otti ja simahti lopullisesti.

Kamera, Olympuksen "myy", jolla kuvaan kuvat blogiani varten, päätti myös lopettaa toimimisensa. Ihan tuosta vaan tai no, ei ihan tuosta vaan, kyllähän se jo hetken oireili sillä, ettei suostunut tarkentamaan kohteeseen kunnolla. Ensin tarkennus, sitten surahdus ja tarkennus katosi ja käytit mitä asetusta tahansa, niin kuva oli aina suttuinen. Onhan sitä toki paljon käytetty ja ikääkin jo rapiat kuusi vuotta, mutta siitä huolimatta olisi se nyt vielä hetken saanut palvella, kun on hyvin tähänkin asti hommansa hoitanut.

Tietokoneen raadot odottavat pääsyä uuteen kotiin, sillä kannettavasta on pimeänä vain näyttö eli siitä joku rakentelija saa vielä kohtuullisesti varaosia. Pöytäkoneestakin voi vielä lihoiksi laittaa muistit ja sitä varten hankitun näytönohjaimen. Sen verran minussa on minimalistia, että niitä ei pistetä mihinkään jemmaan odottamaan mahdollista tuomiopäivää - ne saavat kadota ja mieluummin niin pian kuin suinkin.

Melkeinpä pelkään koskea mihinkään vehkeeseen, kun koko ajan on sellainen tunne, että se hajoaa seuraavaksi, kun sitä pitelen tai kun Herra Kirjoitus koskee siihen. Pitäkää peukkuja, että edes jääkaappi ja pesukone säilyvät hengissä vielä hetken.

Koska en kerran saa kunnollisia kuvia blogiini ja muutenkin kirjoittaminen on hankalaa, niin pidän hetken taukoa ja kokoan aiheita.