Kivaa olla suomalainen...

Tänä aamuna selailin nettiä taas toisella silmällä, toinen vakaasti kiinnittyneenä kahvimukiin, ettei vaan aarteesta läikähdä mihinkään...Päädyin pony-o:n sivuille ja ihan rehellisesti alkoi hamittaa...Miksei nettiä ollut silloin kun minä olin lapsi? Miksei silloin voinut tilata maailmalta kaikkea kivaa, mitä ei sieltä peräkylästä saanut? Miksi, oi, miksi? Niin ja se seuraava kysymys tietenkin oli: miksi rakas isänmaamme on sellainen takapajula, ettei ainakaan näistä pikkukaupungeista saa mitään kivaa?

Mikä aiheutti moisen purkauksen? No nämä Pony-o:n sivut tietenkin, jotka löytyvät täältä. Tahdon tuollaisen isoilla kirsikoilla koristellun hiuspannan ja... ja .... Sitten nuo mokomat eivät tietenkään a) ilmoita mihin toimittavat ja mikä on vähimmäisostoraja ja b) kerro, mitä tuotteet todellisuudessa maksavat, kun kaikissa on hintana vain 0 USD. Ei tämmöisiä sivuja saa tehdä!

Sen verran tässä noita sivuja selaillessani päätin, että JOS minulla joskus on pikkuinen prinsessa, niin hänen ei ainakaan tarvitse kulkea Seppälän perusponnareissa. Kyllä äiti sitten tilaa ulkomailta kaikkea kivaa lapselleen. Lue: äiti hankkii lastaan kiusatuksi, sillä siinä tapauksessa se on kuitenkin puoli askelta vallitsevaa muotia edellä ja outo lintu tai sitten kaverit ovat kateellisia ja kiusaavat sen takia. Pitäisiköhän vielä harkita asiaa??

Minua kieltämättä kutkuttaisivat aikas monen noista tuolla myynnissä olevista tavaroista, ihan vastaavia kun en ole Suomessa nähnyt (vaikka missä minä niitä näkisin, kun en käy kaupoissa). Olen huomannut senkin tässä nettiä selaillessani, että nälkä kasvaa syödessä. Enää ei tunnu kotoisan huuto.netin valikoimat miltään, kun on vähän aikaa surffannut ebayssa - vaan mitä sitten, kun sekin alkaa olla loppuun kaluttu, mitä mä sitten teen?