Hyvä, paha hampurilainen

Olin eilen pitkän päivän töissä ja yhdelle tauolle olin varannut evääksi hampurilaisen. Pääsääntöinen syy siihen, miksi se päätyi evääkseni oli se, että paikallisessa hypermarketissa oli niitä myynnissä sisäänheittotarjouksena 10 sentin kappalehintaan, ja koska meillä on edelleen menossa tyylikkään köyhäilyn taito - kampanja, täytyy kaikki tarjoukset hyödyntää.

Kyseinen hamppis oli tosiaan sitä tavallistakin tavallisempaa markettikamaa - valkoinen sämpylä ja sen välissä pihvi. En jaksanut raahata töihin mitään lisuketäytteitä, joita sentään yleensä kotona hampurilaiseen laitan (siis salaattia, tomaattia, juustoa, kastiketta jne), vaan laitoin vain hampurilaisen sinällään mikroon. Kun hamppis oli kuuma, sipaisin mukaan ketsuppia ja sinappia ja aloin mutustaa.

Työkaverini katsoi syömistäni ja totesi, että sinullapa on eväänä varsinainen terveyspommi. Huomautus ei ollut tehty mitenkään ivalliseen sävyyn (sitäkin on naisvaltaisen alan taukohuoneessa kyllä koettu) eikä kohdistunut minuun henkilökohtaisesti tai juuri tähän hampurilaiseen erityisesti, vaan se oli tarkoitettu kattamaan kaikki sen lajin (markettihampurilaiset) edustajat yleensä. Seuraavassa hengenvedossa kyseinen henkilö kertoi kyllä itsekin syövänsä hampurilaisia, mutta haluavansa leipänsä hivenen rapeana, uunissa lämitettynä ja pihvinsä pannulla paistettuna, mikropurilaiset eivät olleet hänen makuunsa lainkaan. Keskustelun ja anayysin innoittajana saattoi osin toimia televisiosta samaan aikaan tullut dokumentti, jossa käsiteltiin kerrosvoileivän historiaa ja oltiin vakaasti sitä mieltä, että myös hampurilainen on kerrosvoileipä.

Tänä aamuna astioita tiskatessani aloin oikein miettiä tuota hampulaisparkaa ja sen tyypittämistä "terveyspommiksi". On totta, että se ei vastaa salaattia tai muuta todella terveellistä ruokaa, mutta miten se eroaa voileivästä? Minusta ei juuri mitenkään. Siinä valkoistakin valkoisempi vehnäsämpylä, joka toki on hyvin epäterveellinen, mutta ei eroa mitenkään niistä sadoista ja tuhansista muista vehnäsämpylöistä, joita Suomen maassa käytetään joka päivä. Siinä on pihvi, jossa saattaa olla osa lihaa, mutta suuri osa kuitenkin soijatärkkelystä ja jauhoja, joten jos ihan tarkkoja ollaan niin, ei sekään juuri eroa niistä lukuisista halpamakkaroista, joita suomalaiset edelleen leivälleen laittavat. Täyslihaleikkeleet ovat asia erikseen, mutta jos puhutaan vaikkapa Lauantai-makkarasta, niin hyvin samaa tavaraa ne loppuviimeksi ovat. En siis saa juurikaan eroa markettihampurilaisen ja voileivän välille.

Oikein laitettuna hampurilainenhan voi olla hyvinkin terveellinen. Ajatelkaapa vaikkapa ruisleivästä tehtyä hamppista, jolla on ihan oikeasta kokolihasta tehty pihvi (eikä tietenkään leivityksiä, ne ovat epäterveellisiä), reilusti salaattia ja tomaattia ja hiven kevyttä kastiketta ja ehkä pari viipaletta suolakurkkua antamassa makua ja vähän mausteita (ei majoneesia, eikä juustoa). Kyllä se minusta on ihan terveyskriteerit täyttävää ruokaa. Ongelma tulee sitten siitä, jos hampulaiseen lorotetaan litrakaupalla rasvaisia majoneesikastikkeita, lisätään muutama leivitetty ja rasvassa paisettu sipulirengas tai pekonia tai rasvaista juustoa tai... Ja kun se vielä tarjoillaan rasvaisten ranskalaisten ja "täys"limpsan kera (miten oikeasti ilmaistaan hyvällä suomenkielellä se, että tarkoitan ei-light limsoja), niin siitä niitä kaloreja tulee. Puolustan edelleen näkökantaani väittämällä, että edellä kuvattu ruishamppis, veden ja salaatin kera on ihan hyväksyttävää syötävää. Vastaan saa toki väittää.

Hampurilaisten paha maine johtunee varmaan kahdesta asiasta. Ensinnäkin se, että niitä voidaan tehdä monella tavalla ja pahimmillaan ne todella ovat kunnon kaloripommi ja kun ne vielä syödään noiden runsaskaloristen lisäkkeiden kera, vahvistuu tämä vaikutus oikein kunnolla. Toinen syy on varmaankin se, että ne syödään yleensä "ylimääräisiksi" siis ikään kuin extraksi normaalin ruoan päälle vaikka silloin kun mennään leffaan tai tavataan kavereita tai jotain muuta, syitä on varmaan miljoona ja silloinkin ne tulevat "kaloripommeiksi". Ja niitä on sitten helppo syyttää, kun suomalaiset lihovat.