Lannistumaton lokakuu

1. viikko
Lokakuun ensimmäinen viikko oli kolmen päivän mittainen. Lokakuu alkoi loistavasti lomaillen. Viikon lomasta annoin itselleni kaksi lomapäivää, joista toinen sattui olemaan lokakuun ensimmäinen. Tein vähän kotitöitä, mutta muutoin vain lorvehdin, laiskottelin ja lusmuilin eli selailin nettiä, kuuntelin äänikirjaa ja katselin historiallisia venäläisiä ruhtinashäitä. Söin, mitä jääkaapista sattui löytymään ja mietin, mitä kivaa teemme rakkaan puolisoni kanssa illan "nanolomalla" eli käytännössä ajelemma jonnekin ja syömme vähän paremmin viettäen siten muutaman tunnin irtioton arjesta. 

Viikonloppuna painoimme ojaraivausta maalla, urakka täytyi saada valmiiksi viikonlopun aikana. Toisaalta olo oli kuin hakattu maksa, mutta toisaalta fiilis oli voittajan. Homma tui valmiiksi ja urakka pääsee etenemään. Myös seuraavan talven lämmityspuut tuli koottua siinä samalla. 
 
2. viikko
Yövuoroviikko, jonka ajaksi olen kirjoittanut itselleni listan vihdoin ja viimein hoidettavista paperitöistä, joita olen lykännyt ja lykännyt. Näitä ovat pari pankkiasiaa, pari muuta sopimusta ja puolen vuoden kuittien arkistointi. Noissa ei loppujen lopuksi mene kovin monta tuntia aikaa, kun vaan sais aikaiseksi. 

Jälleen kerran tuli todistettua se, että työhön tarttuminen on monesti suurempi asia kuin itse työ. Hommat tuli hoidettua ja nyt kun vielä saamme edunvalvontavaltuutukset allekirjoitettua todistajien läsnäollen, niin on sekin asia vihdoin kunnossa. Liikumme sen verran paljon hirvekkäillä reiteillä ja olen jo hiukan liian monta kertaa laskenut huonoa pilaa hirvestä, jossa on meidän nimemme - en halua ottaa sitä riskiä, että todella törmäämme siihen niin, että asiat eivät ole kunnossa.

Yövuorojen lisäksi 10 tunnin extratyövuoro, päiväkahvit pitkästä pitkästä aikaa Ievuskaisen kanssa ja peli-ilta kavereiden kanssa. Voimaannuttavaa, rentouttavaa, mahtavaa, vaikkakin tunnustan, että olin kyllä melkoisen kuollut tuon 3 yötä + 10 tuntia töitä vuoron jälkeen. Vapaapäivän käytin jälleen kodinhoitoon eli siivoamista, pyykkäystä ja tiskaamista. Pistin ison plussan itselleni siitä, että en ostanut yövuoroihin tai niiden jälkeiseen työpäivään karkkia - toki söin karkkia, kun sitä tarjottiin, mutta on eri asia ottaa tarjotusta kuin ostaa a) 300g karkkipussi tai b) 200g suklaalevy tai c) pahimmassa tapauksessa molemmat.

3. viikko

Kolmas viikko ja kolmas koronarokote, minkä seurauksena päädyin viettämään pari sairaspäivää kotona. Että voi yksi piikki vetää olon puolikuolleeksi. Suurimman osan noista päivistä nukuin, valveillaoloaikana kudoin sukkaa ja tein kissanpedin. Vapaapäivän käytin silti harrastetöissä, motivaatio alkaa ilmeisesti heräillä. Viikonloppuna olimme maalla syystouhuissa. 

4.viikko

Kävimme viemässä tekemäni kissanpedin uudelle omistajalleen. Onneksi se tuli heti käyttöön, eikä Monni vierastanut sitä yhtään. Kasvunvaraa oli jonkin verran, mutta pysyypähän sitten toivottavasti käytössä pidempään. 

 

Viikonloppu meni töiden merkeissä ja yksi lisätyöpäiväkin viikkoon mahtui. Olen ilmeisesti löytänyt kadonneen motivaationi - tai oikeastaan se löytyi kirjahyllystä. Olen jo taas hetken eli käytännössä kesän ja alkusyksyn ajan halunnut muuttaa kotiamme. Paitsi, että haluaisin hiotuttaa parketit vaaleammiksi, haluaisin myös muuttaa olohuonetta. Rakkaat sukulaiseni tarjosivat kivoja vinkkejä, jotka olivat samansuuntaisia kuin omat ajatukseni, joten lähdin viemään asiaa eteenpäin jo syyskuussa pyytämällä tarjouksen kirjahyllymme valmistaneesta firmasta. Tarjouksen saaminen kesti melko kauan ja hintakin oli odotetusti suolainen, sillä ko. kirjahyllyn hinnat ovat triplaantuneet 15 vuodessa. Kun minä olin töissä, Herra Kirjoitus uhrasi sunnuntainsa ja konttasi mittanauhan kanssa pitkin olohuonetta sekä teki tietokoneella mittakaavapiirustukset kirjahyllyn vaihtoehtoisista sijoutusmahdollisuuksista. Onneksi ja onnettomuudeksi, sillä piirustus todistaa ikävästi todeksi sen pelkäämäni tosiasian, että kirjahyllyn sijoitus ajattelemallani tavalla ei ole mahdollinen, ellen sitten halua tukkia puolta oviaukosta kirjahyllyllä.

5. viikko

Herra Kirjoitus lomailee puolet tästä viikosta ja minä olen asunut töissä tai ainakin melkein. Näin huolimatta siitä, että hieno kirjahyllysuunnitelmamme (ja lisätyömotivaattorini) näyttää karahtavan kiville tilan ahtauden takia.  Päätimme pistää suunnitelman hetkeksi hautumaan ja katsoa, josko keksisimme jotain hyviä ideoita, miten sen muutoksen saisi toteutettua. 

 

Yhdet kutomani sukat toimittuivat saajalleen tällä viikolla ja hän oli kovasti ilahtunut niistä - jämälankasukat kelpaavat kuulemma jatkossakin. Tällä hetkellä olen kuitenkin keskittynyt sukkarintamalla toteuttamaan tilaussukkia, jotta saan ne ajoissa valmiiksi. 

Motivaatiopuutos on siirtynyt työelämästä muualle kuten kodinhoitoon ja liikuntaan. Tajunta siitä, että marraskuu kolkuttelee nurkan takana vetää mielen matalaksi.