Kissanpeti

Kun lähipiiriin muuttaa tällainen ihanuus, saa se väistämättä aikaan sen, että whatsapp täyttyy kissavideoista, sydänsilmä-emojeista ja aww-huokauksista.

Suloisen kissimirrin emäntä on kyllä ompelutaitoinen ja tehnytkin kissalle pesän ja pedin, mutta ajattelin silti tehdä "rotinoiksi" yhden kissantyynyn ja viedä sen sekä pussillisen ruokaa kissalle, kun ensimmäisen kerran menemme rapsuttelemaan Monnia.

Tyynyn materiaalina on minua useamman vuoden palvellut puuvillapintainen talvitakki, jonka aikanaan tuunasin uudeksi noilla tekoturkiksillä. Takki ehti olla melkein kaksi vuosikymmentä vintilläkin, ennen kuin pelastin sen sieltä tänä syksynä - pesin ja olin jo pistämässä kirpparille, kun sain ajatuksen tyynystä Monnille.

 

Irroittelin takista napit ja tekoturkikset, leikkasin hihat ja taskuläpät irti. Ompelin taskunsuut umpeen ja etukappaleet yhteen. Tein niistä tyynyn takaosan, koska taskunreunat jäivät vähän erivärisinä näkyviin. 

Vastaavasti takin selkäosasta tuli tyynyn paraatipuoli. Ompelin ensin tyynystä kolme reunaa yhteen ja käänsin sen ja laitoin reunatäytteet. Tyynyn reunojen täytteenä ovat nuo takista irti leikkaamani hihat, taskuläpät ja turkikset sekä etu- ja takakappaleiden yläosat. Sitten ompelin tyynyn neljännen reunan umpeen koneella. Koneella ompeleminen osoittautui melkoisen haastavaksi, joten jouduin tikkaamaan suurimman osan noista sisäreunoista käsin, jotta sain tyynystä siistinnäköisen, toki tuplatikkauksetkin näkyvät, mutta ovat ne silti siistimmät kuin ilman.