tiistai 31. elokuuta 2021

Epätoivoinen elokuu

Kuun vaihtuessa heinäkuusta elokuuhun myös säät muuttuivat synkän syksyisiksi, helteistä ei ollut enää tietoakaan, vaan tuuli tuiversi ja sade piiskasi. Tämä, jos mikä, suu pielet kääntymään  alaspäin, vaikka miten yrittäisi ajatella positiivisesti. 
 
1.viikko 
Siis käytännössä yksi päivä. Se kului töissä, seitsemän päiväisen työputken toinen päivä. Onneksi olin keittänyt valmiiksi ison kattilallisen linssikeittoa, joten sillä mennään seuraavat päivät. 

2.viikko
Viisi päivää töitä ja kaksi päivää maalla. Yksi pitkä päivä ja neljä aamua, edellinen viikonloppu mukaan lukien seitsemän päivän työputki, jonka jälkeen mehut alkoivat olla aikalailla lopussa.Varsinkin kun minä ja aamuvuorot emme enää ole kavereita. Viikonloppuna maalla tuli vietettyä kaikki mahdollinen aika marjapuskissa, nyt on sitten taas evästä talveksi.

3.viikko
Kipuilen lisätöiden suhteen, tarjolla olisi, mutta jaksanko, viitsinkö, onko siinä mitään järkeä. Kumpi olisi tärkeämpää, oman kämpän raivaaminen ja siivoaminen vai lisätyöt. Hupaisasti myös vuosi sitten olen todennut kämpän päätyneen kesän aikana kaaokseen ja suunnitellut ja myös toteuttanut siivoamista. Samaa siis vuorossa nytkin. Kipuilen eniten sitä, missä vaiheessa ikkunat kannattaa pesä talvea varten, aion pestä ne vain kerran ennen talvea, joten kannattaisiko odottaa vielä hetken. 
 
Herra Kirjoituksen loma loppuu vihdoin. Saan siis yövuorojen jälkeen koko sängyn itselleni ja toisaalta siivota ihan niin paljon kuin haluan Ricky Martinin tahdissa.  

Viikon lopputuloksena on se, että kämppä on siivottu, ikkunat pesty ja kasvit kylvetetty. Ensi viikon työlistalle on tulossa mm. shoppailua niinkin hienojen asioiden kuin käsisaippuan kaktusmullan merkeissä.

Sunnuntai illan kunniaksi kulutin 17€ ja tilasin työtuoliini uudet pyörät. Nykyiset hajoavat kappaleiksi ja tuoli on muuten kuin uusi. Näin edelleenkin, vaikka sen ostamisesta on aikaa melkoisesti, sillä löysin sen hankintamerkinnän blogista toukokuulta 2013.
 
4. viikko
Työviikon jälkeen vietimme Herra Kirjoituksen kanssa "pään nollaus" viikonloppua. Olisi pitänyt mennä maalle ja tehdä sitä, tätä ja tota, mutta joskus on vain pakko tehdä jotain muuta kuin suorittaa. Kävimme ulkona syömässä ja nautimme aikatauluttomasta elämästä, lorvimme tekemättä mitään yhdenlainen parin vuorokauden nanoloma siis. Turha sanoakaan, että se teki erittäin hyvää, vaikka sunnuntai-iltana aloitinkin yövuorot. 
 
Suuret shoppailuni kutistuivat kuin pyy maailman lopun edellä, ostin vain kaktusmultaa, koska saippuaa löytyy varastoista. 
 
5. viikko
Tilaamani työtuolin pyörät tulivat ja ne sopivat täydellisesti, kun Herra Kirjoitus laittoi ne paikalleen. Olen äärimmäisen tyytyväinen, työtuolini saa jatkaa elämäänsä ja minä säästin luontoa ja lompakkoani: työtuoli uusine pyörineen on maksanut minulle tähän mennessä 37€ ja ollut käytössä vuodesta 2013. 
 
6.viikko
Yövuorot, pitkästä aikaa kolme peräkkäin - ihanaa. Väliajat käytin nukkumiseen ja pelaamiseen. Suuri onnistuminen oli kuitenkin se, että yövuoroissa ei ollut eväänä karkkia eikä limua. Ne ovat olleet vakioeväitäni yövuoroissa sokeritankkaukseen jo miesmuistin, joten  olin enemmän kuin tyytyväinen. Sokeria tankkasin purkkiananaksesta ja jogurtista, joissa niissäkin sitä on riittävästi. En ole ostanut karkkia moneen päivään, mistä myös olen sanomattoman tyytyväinen.

 

Muuta: facebookissa olen kiellosta huolimatta käynyt pari kertaa. Sopimassa tapaamisesta kavereiden kanssa, yhden tavaran noudosta ja viimeksi onnittelemassa työkaveria naimisiin menon johdosta. Mielestäni kohtuullisen hyvin perusteltuja käyntejä.

lauantai 28. elokuuta 2021

Ikuisuusprojektin vähittäinen eteneminen

Kosmetiikkanäytteet ovat olleet yhdensorttinen ikuisuusprojekti, ja tuntuu, että niitä olen koettanut käyttää loppuun jo vuosikaudet, koskaan siinä onnistumatta. Nyt näytteitä on tulut käytettyä vähän kuin vahingossa - kasvojen puhdistamiseen, jalkojen rasvaamiseen ja käsien pesuun noin muutaman esimerkin mainitakseni. 
Toisella puolella vaakakupissa on tietysti se, että hoitaessani Dermosilin tilauksia, olen saanut mahdollisuuden lisätä tilaukseen myös ilmaisia näytteitä. Sanoiko joku ilmainen? Kyllä vaan, tiedän, ettei se ole mitenkään järkevää, mutta siitä huolimatta olen klikkaillut tilauksen mukaan kaikki ne näytteet, joita on mahdollista ottaa. 
 
Näytteiden ansiosta pääsee testaamaan jotain uutta, eikä tarvitse tehdä hukkaostoja, jos tuote ei sovikaan. Toisaalta tyydytän niillä "uuden tavaran himoani". Koska en osta vaatteita, laukkuja, kenkiä, lankaa, astioita, kirjoja enkä myöskään juuri koskmetiikkaa, tulee vaiheita, jolloin kaikki vanha vaan yksinkertaisesti kyllästyttää ja haluaisi jotain uutta. Siinä tilanteessa pari paketista pulahtavaa tuotenäytettä on paljon parempi kuin koko tuotteen ostaminen. 
 
Suljen tässä kohtaa silmäni siltä turhalta muovilta ja hiilijalan jäljeltä, joka niistä syntyy, ja komennan ekologisen omantuntoni hiljaiseksi. Johonkin kivaan ihmisellä sentään on oikeus.

torstai 26. elokuuta 2021

Kaupassa käynnin vältteleminen

Ihmiset, minä etunenässä, ovat loistavia välttelemään asioita, erityisesti sellaisia asioita, joten tekeminen ei ole kivaa tai on jotenkin epämielyttävää. Monen listalla varsin korkealla ovat esimerkiksi hammaslääkäri tai liikunta. Omalle listalleni on taas viimeaikoina noussut myös kaupassa käyminen, ei siis mikään vaateshoppailukauppa vaan ihan perusruokakauppa. Ehkä osana tätä välttelyä on syvällä sisimmässä oleva tieto siitä, että herkkuihin lankeamista tapahtuu vähemmän, jos ei mene niiden luo. Osansa asiaan tuo myös se, että Herra Kirjoitus on siirtynyt jälleen työpaikkaruokalan lounaisiin, ei tarvitse miettiä hänelle kunnollista syötävää kahta kertaa päivässä. Itselle kun voi aina raapia kasaan "jotain", jolla pärjää yhden päivän.

Koska olen huono tietoisissa päätöksissä tai paremminkin niiden pitämisessä, en edes yritä päättää tyhjentäväni kaappeja. Ne vain näköjään tyhjentyvät siinä samalla, kun ei käy kaupassa. Varsin huvittavaa on huomata, miten "tyhjistä" kaapeista saa ammennettua vielä vaikka mitä. Esimerkiksi eilen illalla tein iltapalan suolaisen keksipaketin jämistä, tuorejuustosta, meetwurstista ja ropsauksesta pippuria - ja ihan hyvin riitti. Viimeisenä hätävarana meillä taitaakin sitten olla proteiinijauhe, kaurahiutaleet ja marjat, tosin vielä ollaan kaukana siitä vaiheesta, että niihin siirrytään. Epäilijöille voin kuitenkin todeta, että kaurahiutaleistakin on moneksi, sillä niistä voi keittää puuroa, tehdä "tuorepuuroa" sekoittamalla marjoihin, rahkaan/jogurttiin ja proteiinijauheeseen, syödä ihan sinällään maidon kanssa taikka paistaa kauralastuja pahimpaan herkkunälkään - viimeksimainittuihin tosin pitää olla myös sokeria, kananmuna, ripsaus jauhoja ja leivinjauhetta. 
 
Herra Kirjoitus lupasi käydä tänään ostamassa kaupasta maitoa, se on sellainen välttämätön paha, jota kahviin on pakko hankkia sekä huomisen pizzaperjantain jälkiruoaksi karkkipussin. Nyt kyllä mietin sitäkin, että pitäisikö laittaa hänelle viestiä ja kehottaa jättämään sittenkin se karkkipussi hyllyyn. Sen sijaan taidan kehottaa häntä ostamaan paketin maitojauhetta, se kun toimii kahvissa ihan hyvin eikä tarvitsisi aina juosta kaupassa - tai tarkemmin pohtien meiltä saattaa jopa löytyä sellaista kotoa. Pitänee kaivautua kaappeihin syvemmälle ja jatkaa kauppojen välttelyä.

maanantai 23. elokuuta 2021

Punaista ja pörröistä

Kesällä saamassani ilmaislankakassissa oli kaksi kerää kirkkaanpunaista Novitan Teddyä, joista päätin suuressa innossani työstää entiselle työkaverilleni pörröiset tossusukat. Siis ihan perussukkien mallilla kudotut sukat, mutta paksu ja pörröinen lanka tekee niistä tossumaiset.

Puikot tuntuivat käteen heinäseipäiltä, sillä ne olivat kokoa 4,5. Suhteellisen nopeasti nämä valmistuivat, sillä silmukoita puikoilla oli 11-9.

maanantai 16. elokuuta 2021

Nuukailijan ostoslistan lyhennys

Siivotessani kirjoittelin samalla ostoslistaa puuttuvista, ostettavista tavaroista. Listalla oli aluksi mielestäni enemmän välttämättömyyksiä kuin mielitekoja tai turhuuksia. Sitten aloin katsoa listaa hiukan kriittisemmin silmin. 
 
Ensimmäisenä listalla oli käsisaippuaa iso kannu. Sitten tajusin, että mullahan on varmaan kymmenen palasaippuaa tuolla kaapissa ja saattaapa olla pullollinen nestesaippuaakin jemmattuna. Päätin käyttää ne ensin. Jos palasaippuan käyttäminen tuntuu mahdottomalta, voi sen aina raastaa ja liuottaa veteen, jolloin se toimii hyvin nestesaippuana. Vedin saippuan yli listalta.
 
Seuraavaksi listalla oli pyykinpesuaine. Paikallinen halpakauppa myy sitä euron pullo, se on sellainen "kestotarjous", joten sitä ei periaatteessa tarvitse hinnan takia ostaa just nyt. Tajusin myös, että mulla on kaksi paketillista pesupulveria siivouskaapissa ja melkein kokonainen pullo toisen merkkistä nestemäistä pesuainetta. Käytettäköön ne ensin, vedin listalta pyykinpesunesteen yli. 

Listalla oli myös uusi pölyhuiska, koska edellisen jatkovarsi mekanismi rikkoontui siivotessa. Päätin kuitenkin tulla toimeen vanhalla, koska huiskaosa on kuitenkin ihan uuden veroinen. 
 
Päädyin siis ostamaan vain kaktusmultaa ja viemärinavaajaa. Ensinmainitulla säästin uuden kaktuksen ostamisen, kun vaihdoin kaksi kaktusta päittäin ruukkuihin ja pelastin samalla puolikuolleen kaktuksen elävät osat.  Tuo nyt lasissa oleva oli henkitoreissaan ruskeavalkoisessa ruukussa ja vastaavasti lasi alkoi käydä liian pieneksi toiselle kaktukselle.

Suurimmat ostokseni olivat kuitenkin kallis (ja liian iso maalipurkki) sekä siveltimiä ja hiekkapaperia. Tarkoitukseni on paikkamaalata keittiön kalusteet. Tuohon ei mene kovin pitkää aikaa ja sillä saa aikaan huomattavan huolitellun efektin, sillä koloinen ja raapiintunut maalipinta näytää ikävän kuluneelta. Äärimmäisen ärsyttävää, ettei desin maalipurkkeja voi sävyttää, enkä onnistunut löytämään kaupasta sellaista pienoismallimaalitelinettä, josta olisi saanut parilla eurolla ostaa minipurkkeja maalia. Sellainen kun olisi ihan loistavasti riittänyt tähän tarkoitukseen.

Mitään vastaavaa säästöä ei kuitenkaan tullut, koska lankesin kaupassa ostamaan paikallisen pikkuleipomon munkkeja, jotka ovat taivaallisen hyviä ja räävittömän kalliita. Munkkiostokset maksoivat varmasti vähintään saman verran kuin nuo ylläolevat ostamatta jätetyt, mutta ehkä ne ovat sallittuja kerran vuodessa (tekosyy, tekosyy, tekosyy...)

lauantai 14. elokuuta 2021

Kaaoksesta kodiksi

Vihdoin ollaan jälleen yövuorojen jälkeisessä maniassa päästy siihen vaiheeseen, että koti on siivottu, siisti ja ihaltavassa järjestyksessä. Ikkunat on pesty, kasvit kylvetetty, makuuhuoneessa on uudet verhot ja erivärinen päiväpeitto muuttamassa sen tyyliä. Nykyinen tummanruskea ei ole tainnutkaan olla koskaan ennen käytössä, vaikka on ollut kaapissa ehkä kymmenen vuotta. 
 
Pää kihisee uusia suunnitelmia, jotka ikävä kyllä saavat Herra Kirjoituksen repimään hiuksiaan. Yhden tai itse asiassa kaksi ajatusta, mitä ehkä eniten haluaisin, joudun kuitenkin hylkäämään niiden suuritöisyyden vuoksi. Olen näet kyllästynyt kellastuvaan parkettiimme ja haluaisin hiotuttaa ja lakkauttaa sen vaaleammaksi. Se taas tarkoittaisi käytännössä koko huushollin kalusteiden kantamista edes takaisin sen mukaan, mitä huonetta kulloinkin käsiteltäsiin. Toinen vastaavan kokoluokan projekti olisi keittiöremontti tai itse asiassa ongelmaksi tulee se, että haluaisin lähinnä muuttaa vain yhden kulman, sen missä on liesi ja huuva ja se yksinään ei ole kovin helppoa. Muun keittiön laattoineen kaikkineen haluaisin pitää sellaisena kuin se nyt on. 
 
Mutta se kolmas ajatus, mitä nyt ehkä lähdemme toteuttamaan, on sohvan ja kirjahyllyn siirtäminen olohuoneessa. Se kyllä tarkoittaa isohkoa remonttia sekin, sillä aikanaan luistimme olohuoneen tapetoinnissa. Koko seinän peittävää isoa kirjahyllyä ei siirretty kokonaan, vaan siitä purettiin vain ylimmät osat ja tapetoitiin niihden takaa. Nyt jos siis kirjahyllyä lähdetään siirtämään, täytyy myös sen takainen seinä tapetoida uudelleen. Samalla pitää hankkia kirjahyllyyn kulmapala lisää ja se taas tarkoittaa ei lomapakon raottamista vaan suorastaan lompakon leväyttämistä auki. Kyseinen kirjahylly maksoi silloin 15 vuotta sitten hankittaessa mansikoita, noin kolmen kuukauden palkkani verran, mutta nyt kun katselin vastaavaa malliryhmää tehtaan sivuilta, oli hinta liki kolminkertainen. En siis ihan vielä uskaltanut pyytää tarjousta kulmaosasta, vaan pitää suorittaa tarkkaa mittausta ja olla todella varma, että se tosiaan sopii meille siihen paikkaan kuin on ajateltu. 
 
Myös pitkään haaveissa ollut toisen kirjoituslipaston entistäminen riippuu tästä remontista. Koska jos päädymme totetuttamaan tuon kirjahyllymuutoksen, ei kyseistä lipastoa kannata entistää, sillä silloin sille ei ole järjevää paikkaa. 
 
Nyt siis pitää hetkeksi vetää henkeä, harkita tarkkaan, mitä tekee, ja tällä hetkellä nauttia siitä, että on siisti ja puhdas koti. Tervetuloa kotiimme toivottaa Yodakin. Kuva on suorainen malliesimerkki "älä kuvaa näin"- kategoriaan, mutta tässä vaiheessa en enää jaksanut panostaa, haluan vain nukkumaan, koska huomennakin on työpäivä.

 
Syksy on tullut, joten siivouksen viimeisenä työnä vaihdoin oven kesämaiseman "välikauden" ovikoristeeseen. Tuo korvautuu aikanaan marjoilla ja lehdillä koristellulla todellisella syyskoristeella. 


Allekirjoitan täysin "kotini on linnani"- lauseen, tähän linnaan aion piiloutua turvaan syksyn sateilta kera kutimen ja äänikirjan.

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Hellivä heinäkuu

Elämä on ollut tänäkin vuonna varsinaista heittelyä tai ehkä se olen vain minä draamakuninatar, joka koen asiat suurina aaltoina, vaikka muiden mielestä kyseessä ovat vain pienet laineet. Monenlaista ehti ensimmäinen vuosipuolikas tarjoilla, onneksi jälkimmäisen alku näyttää seesteisemmältä.

Ensimmäiseksi tosin jouduin luopumaan kelta-vihreistä balleriinoistani. Olen ne aikanaan ostanut käytettyinä huuto.netistä, kun ehdottomasti halusin lehmuksen vihreät balleriinat. Huolimatta siitä, että ne olivat nahkaa ja hyvässä kunnossa ostettaessa, eivät nekään loputtomasti kestä. Käytin niitä satunnaisesti viime vuosien aikana ja keväällä otin ne ensin harrastetyökäyttöön ja sitten varsinaisiksi jalkineiksi. Nyt olen kulkenut niillä jatkuvasti - ja kilometrejä on tullut paljon ja kun siihen lisää muutaman vuoden kaapissa marinoinnin, niin ei ihme, että loppu häämöttää. Se on tietysti ikävää siksi, että nämä ovat kengistäni ainoa täydellinen pari esim. tälle paidalle. Toisaalta taas yksi loppuunkäytetty pari antaa kenkä kaappiin lisää tilaa ja onnistumisen tunteen siitä, että näistä ei ainakaan tule "sitku-kenkiä". Kyllä, sama armoton linja minulle kuin Herra Kirjoituksellekin, kun eivät enää kelpaa käyttöön, menevät roskiin. 
 



Vaikka olen vannonut, että en osta uutta kosmetiikkaa ennen kuin aivan kaikki vanhat on käytetty, lankesin. Ostin shampoota ja suihkugeeliä. Ostin osin saadakseni Dermosil-tilaukseni täyteen, osin siksi, että noiden edellä mainittujen kulutus on ollut melko isoa, koska helteillä suihkusa käynti on vähintäänkin jokapäiväinen juttu, useimmiten siellä käydään useamman kerran päivässä. Tuo taas tarkoittaa lisääntynyttä kulutusta sekä shampoon että suihkugeelin käytössä. 
 

Samalla tuo tihentynyt peseminen on saanut minut myös jälleen kerran pohtimaan kuontaloani. Koronatukkani on saanut kasvaa jo kohta kaksi vuotta villinä ja vapaana. Olen pitänyt sen pitkänä, koska pitkät hiukset on helppo pitää kiinni ja survoa eristysmyssyn alle. Näillä keleillä vaan tuo hikoileminen, jatkuva peseminen ja kuivattaminen alkaa käydä työstä, sillä tukka on venähtänyt "rintaliivipituuteen (bra strap length)", mikä on saanut minut haaveilemaan lyhyestä ja huolettomasta hiusmallista entistä useammin. Kuluneen parin vuoden aikana on elämä tosiaan mennyt niin, että ensimmäiset hiustenleikkaushaaveet kaatuivat isän kuolemaan (en vaan jaksanut), sitten tuli korona, jolloin pitkät hiukset olivat em. syystä hyvä asia, sitten tuli joulu, jolloin kampaajani ei ollut töissä ja sitten päästiinkin jo appiukon kuolemaan ja koronan pahenemiseen. Nyt taas ollaan tilanteessa, että korona on nostamassa päätään ja kampaaja lomailee, joten saattaa olla että pitkälle tukalla mennään seuraavaan lomaan asti tai ehkä jopa sen yli. 

1. viikko
Lomalla, lomalla, lomalla. Pari päivää maalla hommissa ja sitten viikonloppua kaupungissa rentoutuen ja helteestä nauttien. Maalla siivosimme autotallia. Tuskanhiki iski pintaan, kun tajusin, millainen määrä tavaraa yksistään siellä on. Useampi kymmenen jätesäkillistä meni suoraan odottamaan vaihtolavaa, pieni osa tavaroista säästettiin ja osa lahjoitettiin eteenpäin. Noita samanlaisia jemmapaikoja riittää meillä lukemattomia. 

2.viikko
Edelleen lomalla. Yksi työpäivä, sitten vauhdikas ja ikimuistoinen päivä kummipojan ja hänen isosiskonsa kanssa. Vietimme useamman tunnin maauimalassa vedestä ja auringosta nauttien, kävimme syömässä ja puolikas päivä kului paikallisessa leikkipuistossa, josta löytyi monenlaista huvitusta. Maalla aloitimme puuhommia ja yritimme jatkaa siivousta. Viikonlopuksi tulimme taas kaupunkiin, jossa paitsi jakelimme noita lahjoitustavaroita uusille omistajilleen myös pelailimme Potteria kaksin ja ystävien kanssa ja nautimme laiskasta ajasta. Yritän edelleen opetella sitä, että lomalla on vaan lupa olla ja nauttia, ainakin osan aikaa. 

Päätin, että vuoden jälkipuoliskon yritän taas aloittaa tiukempaa poistuvien ja saapuvien tavaroiden seurantaa, koska tavaroita tuntuu livahtavan sisään kuin huomaamatta esimerkiksi Herra Kirjoitus sai jälleen äidiltään kasan uusia alusvaatteita ja minä löysin naamakirjasta vatsatanssihuivin ja päähineen. Ei, en ole aloittamassa uutta harrastusta, vaan näin siinä määrässä kolikoita, lasihelmiä ja muita koristeita valtavan sukankoristelupotentiaalin. Tässä loputtomassa tavara-ahdistuksessa tein jo testamenttiakin; lupasin kummipojalle astiaston siinä vaiheessa kun hän muuttaa opiskelemaan (ja jos siis hänelle kelpaa Tomulan Primavera, Arabian Teema, Ruska tai joku muu vintagesetti). Herra Kirjoitus kyllä huomautti, että pojat eivät ole astioista kiinnostuneita, minkä olen auliisti valmis myöntämään, mutta toisaalta juuri silloin luulisi valmiin astiaston kelpaavan - pitäähän sitä kuitenkin joku kirso olla, mistä ruokansa pistelee. Samaan kauppaan saa myös lasit ja aterimet. Olin jopa kyllin hullu laittaakseni viestiä hänen äidilleen asiasta ja tämä innostui kovasti - pidetään siis sovittuna, että kummipoika saa valita meiltä mieleisensä astiat. 

3.viikko
Loman loppu häämöttää. Yksi harrastetyöpäivä, jotta totuus ei ihan unohtuisi ja lopuiksi arkipäiviksi edelleen maalle jatkamaan puuhommia ja muita puuhia. Viikon ohjelmaan kuului myös äidin käyttäminen naaurikaupungissa hammaslääkärissa pariin kertaan ja labrassa kertaalleen. Noilta kaupunkireissuilta tarttui myös tavaraa mukaan, sillä kävin shoppailemassa sikäläisessä kierrätyskeskuksessa. Samoin naamakirjan ilmaisosastolta löysin tablettitelineen, josta työstän vähän laadukkaamman kirjoneuleohjetelineen käyttöön sen pahvisen lisäksi. Helteisen kaupunkiviikonlopun kruunuja olivat tapaaminen työkavereiden kanssa puistosidukan ja terassikierroksen merkeissä, pitäähän sitä heittäytyä edes kerran kesässä. Tämän lisäksi rento yhdessäolo Herra Kirjoituksen kanssa, hyvä ruoka, tunne siitä, että on tehnyt jotain merkityksellistä (maalla) olivat lomaviikon kruunuja. En muista, milloin loma olisi ollut näin rentouttava ja ihana.

4. viikko
Paluu arkeen, monessa suhteessa. Meidän kesälomailumme poikkeaa monessa suhteessa muiden lomailusta. Ihan kulutonta se ei kuitenkaan ole, vaikka hyvin pieni kuluista joka tapauksessa eli kesän jälkeisiä luottokorttilaskuja ei tarvitse pelätä. Viikon ohjelmassa töitä, lisätöitä ja harrastustöitä. Mikäs sen parempaa, kun helteet katosivat jonnekin. Naamakirjan ilmaisosastolta löytyi kassillinen lankoja, joka muutti meille eli lisää tavaraa, vaikka toisin piti. Ilmaiset langat ovat kuitenkin jotain, mitä en osaa vastustaa. Noille on sentään aika isolle osalle suunnitelmakin jo valmiina.  

5.viikko
Töitä ja harrastetöitä, on se vaan kivaa olla töissä. Tein hullun päätöksen ja pistin facen tauolle elokuun loppuun asti. Saattaa tulla vierotusoireita, mutta yritän ainakin. Pakko yrittää edes jossain asiassa ottaa itseään niskasta kiinni, koska talouskurinpalautus meni metsään että roikasi. En varmaan koskaan ole ostanut niin paljon turhaa kuin sen ensimmäisen "palaa ruotuun" viikon aikana, koska tämä on joka kerta sama juttu, en edes yritä - silloin se ehkä sujuu paremmin. 


Heinäkuun poistuneet tavarat: vihreä-keltaisen balleriinat, ompelukone (Kyllä, luovuin yhdestä facebookista haalimastani projektista, kun aika ja innostus eivät riitä), Herra Kirjoituksen kropsut sekä kasa kosmetiikkaa. 
 
Heinäkuun saapuneet tavarat: vatsatanssihuivi ja päähine, alusvaatteita Herra Kirjoitukselle, kosmetiikkaa 7 purtiloa, tablettiteline, Tuulen viemää -kirja, villatakki, virkattu kassi, lankoja (Hankinotihin käytetty rahaa 4,5€), kassillinen lankoja, kolme paria sukkia, kaksi meikkivoidetta, kaksi meikkivoidepuuteria ja kivipuuteri. Siis 15 tavaraa sisään.