Saamattomasti olen jo tovin maalla
katsellut sitä, miten puunkantokoppamme alkavat olla entisiä. Ne ovat
vanhan ajan kunnollisia pärekoreja, ja jotenkin uskomattomasti meiltä
tuntuu löytyvän kaikkea muuta säästettyä paitsi koppapäreitä.
Selvittelin tovin muovipäreiden hankintamahdollisuutta, mutta totesin
sen niin hankalaksi, että luovuin ajatuksesta. Kopat odottavat siis
edelleen korjaamistaan, mutta jotta emme vallan jäisi ilman
puunkantovälineitä, päätin tehdä edes jotain asian eteen. Jotain
toistakin olen ajatellut tehdä asian eteen eli korjata pari
rikkinäisistä koreista, mutta materiaalin hankinta on vasta vaiheessa (suomennettuna siis mietin, mistä materiaalin hankkisin, koska korjausmateriaalin pitäisi olla ilmaista tai halpaa).
Pikateko-puunkantokoppa
ei ole kaunis, mutta mitä todennäköisimmin ajaa asiansa ainakin siihen
asti, että saan korjattua nuo kunnolliset kopat taas käyttökuntoon.
Materiaali oli kuitenkin ilmaista ja kierrätettyä, ja tekeminen toimi
terapiana, joten ehkä tämä täyttää tarkoituksensa. Materiaalina siis
kahvipusseja, perintölankaa ja entinen virtajohto kahvana, vahvikkeet
rautalangasta. Ainoa "uusi" materiaali on jesari, jota tuli käytettyä
kahvaan metrin verran.
Kauniimman ja siistimmän olisi saanut, jos olisi vaivautunut silittämään kahvipussit taikka edes neulaamaan ne kunnolla, nyt nuo pääsivät vähän lipsahtamaan toiselle reunalle ja toisesta reunasta tuli niin ollen vähän kurttuinen, kun oli pakko kiristää viimeistelyssä. Kopassa on pohjassa 5x6 4:n kahvipussin mittaista kahvipussipärettä, jotka on siis tehty kaikessa yksinkertaisuudessaan taittamalla päistään avatut kahvipussit puoliksi ja ompelemalla nämä nelinkertaiset pussit peräkkäin. Estetiikka ja kauneus ei ollut tässä kohtaa suurin pyrkimys, mutta silti käytin Kulta Katriinat omiin päreisiinsä ja erilaiset juhlamokat omiinsa. Sen verran paljon tuohon meni kahvipusseja (miten se onnistuukin joka kerta yllättämään), että oli pakko ottaa käyttöön myös nuo jouluiset "neulejuhlamokat", jotka olin ajatellut säästää kaverille (ja yhden itselle neulemalliksi). Reunat on punottu kolmella 7 pussin päreellä. Yhteensä kopassa on siis 65 kahvipussia.
Koppa on kooltaan turhan iso. Seuraavan (en todellakaan aio luovuttaa) aion koota 4x5 pohjalla ja katsoa, että punonta lähtee keskeltä, jotta reunasta tulee tasaisempi. Harkitsen myös vakavasti metallisten sälekaihtimien säleiden hyödyntämistä tässä asiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti