Lempicollarini ovat ihan itse tehdyt ja yli 20 vuotta vanhat tai siis paremminkin entiset lempicollarini ovat, sillä tämän kevään aikana ahkera käyttö on syönyt ne sellaisiksi, etten edes minä enää kehtaa pitää niitä. Myönnän, että harkitsin pitkään korjaamista ja paikkaamista, mutta järki voitti, sillä housut olisi saanut käytännössä tehdä kokonaan uudelleen, jotta niistä olisi saanut edes kutakuinkin siedettävät.
Tiedostin siis, että niiden viimeinen matka tulee olemaan kohti roskista. 350g tekstiilijätettä menossa poltoon (punnituskuppi painaa 14 g), toki periaatteessa loppuunkäytettynä, mutta kuitenkin yhtä kaikki roskikseen menossa.
Mietin kuitenkin vielä epätoivoisesti, olisiko mitään, mihin noita voisi käyttää. Materiaalinsa puolesta ne eivät soveltuneet räteiksi, sillä sekoitemateriaalin imukyky ei ole puhtaan puuvillan luokkaa. Koska olen jo jonkin aikaa pohtinut meikinpoistoaineiden vaitamista öljyyn, joko neitsytkookosöljyyn tai oliiviöljyyn, päätin kokeilla, josko nämä toimisivat kertakäyttöisinä putsarilappuina. Ajatus tähän lähti siitä, että ostin kevään meikkikutsuilta "vain tarpeellista" eli pari purkkia silmämeikinpoistolappuja. Ne osoittautuivat öljyyn kastetuiksi vanulapuiksi, joten ei kestänyt kauaa, kun mietin, että voisiko näitä tehdä kotona ja jos voisi niin miten.
Päätin siis kokeilla ja leikkasin housuista kaksi noin 10x10cm kokoista palasta, joille lorautuin oliiviöljyä. Kyseessä on siis tasan se öljy, jota meiltä löytyi keittiöstä.
Minulla on myös puuvillaisia kestolappuja, joita pesen aina käytön jälkeen. Niitä käytän kasvoveteen tai vähemmän rasvaisiin putsareihin. Näitä collegelappuja minun ei missään tapauksessa ollut tarkoitus pestä, sen verran tykkyä tavaraa puhdas öljy kuitenkin on. Eli käyttö ja roskiin.
Ensimmäisen testauksen jälkeen totean, että ehdottomasti jatkoon. Vedenkestävä meikki lähti hyvin, tuntuma naamalla ei juuri eronnut noista oikeista meikinpoistolapuista. Plussaa oli se, että näistä saa leikattua vähän reilumpia kuin nuo halkaisijaltaan 5cm kokoiset pyörylät eli koko naaman putsaaminen onnistuu hyvin lappua kääntelemällä.
Jatkokehittelen suunnitelmaa niin, että haeskelen jostain varastoistani näille hyvänkokoisen tiiviin lasipurkin ja leikkaan sinne sopivan kokoisia lappuja valmiiksi. Toisaalta vähän jopa harmittaa, että mulla on vielä kaapissa sekä noita valmiita lappuja (yksi vajaa ja yksi avaamaton purkki) että ApoBaseja eli en heti pääse tätä öljykeksintöäni käyttämään. Taidan kuitenkin tarkistaa tuosta avaamattomasta valmiista purkista viimeisen käyttöpäivän ja säästää sen avaamattomana "ihmistenilmoilla" käytettäväksi. Kylällä komiasti vaikka kotona kontattais -sanoo poholaanen.
tiistai 3. heinäkuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti