maanantai 17. huhtikuuta 2017

Sateenkaariraitaa vanhalle gootille

Rakas ystäväni Ievuskainen täyttää vuosia toukokuussa ja koska hän erehtyi kehumaan sateenkaarisukkiani, päätin tehdä hänellekin omat. Sankarin omin sanoin: vanhalle gootille pitää sitten olla mustat. Toki näin suoraan toiveeseen pitää vastata.

Koska olin käyttänyt edellisiin sateenkaarisukkiin mustien lankojen varastoni paksua isoveljeä lukuunottamatta, marssin lankakauppaan. Hyllyn ollessa seiskaveikan kohdalta tyhjä, päädyin uuteen tuttavuuteen Kaupunkilangan kivijalkaan, joka olikin mielyttävää neuloa. Ehkä aavistuksen löysäkierteistä ja helposti lohkeavaa, mutta käsiin paljon pehmeämpää kuin seiskaveikka.

Kun nyt sitten oli uusi lanka, tuli opeteltua muutakin uutta eli tiimalasilantapään tekeminen ihan oikein. Olen jonkun viritelmän joskus tehnyt, mutta se ei mennyt ihan oppikirjan mukaan, joten nyt katsoin ihan opetusvideon ja tein sen mukaan. Tiimalasikantapää siksi, etten jaksanut säätää noiden raitojen asettumisen kanssa - saajan toiveena kun oli myös pystyraita.


Huvittavasti nuo sukat on erinäköiset, kun väriraportti alkaa toisesta kohtaa. Aikasemmat alkoivat tuolta vihreästä ja nyt kun nämä alkavatkin violetista, niin näyttävät tosiaan aivan erilaisilta. Sukkien koko siis noin 41 ja väriraportteja melkein 3 per sukka- silmukoita 16 per puikko.


Lahjan saajan kommentit kuulen sitten vasta toukokuussa.

Ei kommentteja: