Hajatelmia

Olen sekä onnistunut että epäonnistunut tavoitteissani vietettyäni 3 päivää koulutuksessa isolla kirkolla. Ensimmäinen tavoite oli se, että en ostaisi mitään, vaikka kaupungilla kierreltiinkin  - tässä onnistuin. En edes muista kuinka pitkä aika siitä on, kun viimeksi olen käynyt vaatekaupoissa kiertelemässä. Nyt tuli sitten käytyä useammassakin ketjuliikkeessä. Olin oikeastaan aika ällistynyt siitä, että kaupoissa oli tarjolla hyvin paljon sellaisia kenkiä ja vaatteita, joita oman vaatekaappini pohjakerrostumista löytyy. Kaivan siis vain ne esiin ja olen kerrankin trendikäs. Se missä en tuolla onnistunut, oli herkuitta oleminen - valitettavasti kaikkina kolmena iltana tuli mussutettuja herkkuja. Kuntosalivermeetkin raahasin mukana, mutta siitä ei juuri iloa ollut, koska sinne salille en jaksanut mennä.

Olen jotenkin edelleen täysin hämmentynyt siitä, että samat vanhat asiat palaavat takaisin muodinmaailmassa yhä uudelleen ja uudelleen. Olisin sentään kuvitellut niiden keksivän jotain uutta, mutta ei. Huvittavinta oli se, että kengissä kaikki tuntui olevan muotia; kapeat terävät kärjet, korkeat tolppakorot, vähän matalammat oikein leveät korot, vähän pidemmät kärjet, pyöreät kärjet, ballerinat. No, noita kaikkia löytyy omista varastoista.

Lushillakin poikkesimme haistelemassa tuotteita, mutta haaveilen edelleen matkasta Tallinnaan ja ajattelin, että siellä ne olisivat hiukan edullisempia. Ja onhan se ostolakkokin edelleen voimassa, että ehkä säästän noista haaveilemisen vasta seuraavaan kesään.


Missasin yhden ekstratyövuoron, mutta toisaalta käytin sen ajan omasta mielestäni hyvin eli siivosin kotia. Pari huonetta on saatu kuntoon, joten kyllä projekti tästä etenee ennen loppuviikkoa. Ja teinhän mä yhden ekstrakeikan kuitenkin, joten ei ihan hukkaan mennyt tämäkään viikko. Noita lisätyöjuttuja toivottavasti on jatkossakin tarjolla.

Edelleen jaksan ihmetellä sitä, mistä näitä tavaroita meidän huusholliin kertyy. Mä yritän edelleen tyhjätä noita pois ja aina vaan joka paikka pullistelee. Pitäisi varmaan tehdä niin kuin Marie Kondo kirjassaan kehuu eli kantaa 200 jätesäkkiä roskiin...