Kosmetiikan poistot 1/13

Ja niin kuin mää kuvittelin olevani jotenkin ainutkertainen näiden poistuvaa kosmetiikkaa käsittelevien juttujeni kanssa. Sainpa sitten oppia, etten ole, ja samalla tuli todistetuksi, etten minä juuri pääsääntöisesti kosmetiikkaa aiheenaan käsitteleviä blogeja lue. Nyt vain kävi niin, että ihan muuan syyn takia eksyin kosmetiikkablogiin, sieltä toiseen ja kolmanteen ja totesin, että nehän tekevät poistolistoja joka kuukaudelle. Parhaimmat tai pahimmat, miten sen nyt haluaakaan sitten tulkita, saavat poistumaan jopa 150 purkkia vuodessa. En minä sellaisiin määriin pysty, en vaikka laskisin kaikki käytetyt näytteet erikseen ja koettaisin käyttää niitä ihan urakalla. Tämän vuoden vähemmän kunnianhimoinen tavoitteeni on saada tyhjäksi 50 purnukkaa - sekin tarkoittaa sentään yli 4 purkkia kuukaudessa ja kun tietää, miten vähän mikään muu kuin peruspesuaineet kuluvat, voi se olla aikamoinen urakka vaikka apunani onkin deodorantin suurkuluttajaksi todettu Herra Kirjoitus.

Aloitetaan ensin tällä perussetillä eli oikealta laskien kaksi erilaista deodoranttia, joista toisesta lisää tekstiä tuossa alapuolella, partavaahtoa, Yves Rocherin karhunvatukan ja vadelman tuoksuinen suihkugeeli, täyttöpullo käsisaippuaa ja silmämeikin poistoaine.

Täytyyhän jokaisessa puussa olla mätä omena, tällä kertaa se on Deo stick E, tämä tuote on minun mielestäni Dermosilin muuten niin loistavan tuoteperheen "mätä omena". Korostettakoon tässä vielä, että tämä sitten on minun ja vain minun mielipiteeni, mikä johtuu siitä, että kyseinen tuote ei minulla toiminut. Koska kyseinen tuote maksaa kolme kertaa sen mitä perusdeodorantti, olettaa sillä olevan myös kolme kertaa perusdeodorantin hyvät ominaisuudet. Valitettavasti niitä ei kyllä löytynyt, ainoa mistä voisi positiivisen maininnan antaa oli tuoksu, joka oli mieto, ja toisen plussan siitä, ettei se tahrannut vaatteiden kainaloita. Joku voisi sanoa vaaleanpunaisen värin plussaksi, mutta minusta ei nyt mikään ni-i-in houkutteleva asia ole. Minulla tuo tuote ei yksinkertaisesti toiminut lainkaan - viimeistään puolen päivän aikaan alkoi tulla tunne, että hiki döfää. Eikä siis tarvinnut kysessä olla mikään treenin jälkeinen tai aikainen tilanne, vaan ihan kevyt työpäivä ilman mitään hikoiluttavaa rasitusta, salilla ei onneksi yksi hienhaju toisista eroa, joten siellä ei ongelmaa ollut. Valitettilin asiaa työkaverille, joka totesi hänellä olevan samantilanteen - tuotteen teho vaan ei riitä. Seuraava miinus onkin sitten pakkaukselle - turkasen kallis tuote ja siitä viidennes jää pakkaukseen. Toki minä tajuan sen, että deostickissä on oltava tuki, johon dödömassa kiinnitetään, mutta onko sen oltava kokonaisuudessaan ontto ja korkeudeltaan viidennes pakkauksen korkeudesta, sillä sieltä alustasta et ota dödöä käyttöön kuin vippaskonstein. Voin kyllä tarjota käyttämäni vinkit muillekin käyttöön: kun puikko saavuttaa sen tuen reunan, jolloin dödöä on siis noin viidesosa jäljellä, ravistellaan dödökiekko irti ontosta pidikkeestään ja täyteen pidike osittain talouspaperilla. Toimii jälleen hetken. Kun paperi lakkaa toimimasta, voi oikein nuuka alkaa sormihommiin ja pitää kiekosta kiinni käsin samalla kun hinkkaa sitä kainaloon - virallisesti emme vihjaa, että sitäkin tuli kokeiltua, jälkeen päin vaan täytyy pestä kädet. Ketuttaa vietävästi, et noita on vielä toinen varastossa odottamassa käyttöä.

Seuraavaksi poistoon joutui tuo kahdella eurolla ostamani kuivashampoo, josta riitti noin kolmeen käyttökertaan. Pulloa ravistellessa tuntuu, että ainetta olisi vieläkin pullossa, vaan mitään ei saa tiristettyä ulos. Oysterin color booster- shampoo on arpavoitto jonkun vuoden takaa - ihan hyvä tuote, tosin en kyllä kovin paljon tuota punaista boostia huomannut. Sunsilkin muotovaahto oli yllättävän riittoista ja yllättävän hyvä. Se oli kolmas ja viimeinen tuote, jonka ostin paikallisen tarjoustalon alelaarista eurolla. Hiusvaha meni jo aikaa sitten roskiin, koska se vain suttasi hiukset, toinen vaahto klinttaantui pulloon ja päätyi sekin hävitykseen, mutta tämä vaahto toimi viimeiseen pisaraan. Hammastahnasta ja vanhasta tutusta dödöstä ei juuri ole uutta sanottavaa.

Suoranainen ihme on se, että ensimmäinen huulirasva pitkään aikaan päätyy poistoon vasta nyt. Tai ehkä se johtuu juuri siitä, että minulla on lähes jokaisen laukun pohjalla ja takin taskussa huulirasva, joten eivät kai ne juuri kulu loppuun, kun käytössä on kymmen huulirasvaa yhtä aikaa.

Doven kosteusvoide on saatu Buzzador-näytteenä ystävältä. Se on pure and sensitive body lotion hypoallergenic, jossa on deep care complex (voi taivas näitä nimi hirviöitä). Nimestään huolimatta tuote oli todella mielyttäväntuntuinen ja ennen kaikkea todella kosteuttava. Näin talviaikaan tuntuu, että iho kaipaa todella, todella paljon kosteutusta ja ettei mikään riitä. Tämä tuote kuitenkin toimi, joten pistetään harkintaan sen hankkiminen, kun ostoslakkoni kosmetiikan osalta loppuu.

Hajuvesitasolla olen ylittänyt itseni. Kerralla neljä hajuvesi"pulloa" poistoon. Näistä J'adoren pohjalla ei montaa pisaraa ollut, mutta maltoin viimein tyhjentää tämän lempihajuveteni EDP-version loppuun, kun totesin, että sitä on kuitenkin kaksi EDT-pulloa vielä kaapissa. Anais Anais on 90-luvun  suosikkituoksu, jota käytin silloin, sillä sain sitä lahjaksi ja vihdoin maltoin sitten ostaa omillakin rahoilla pullon 2000-luvun puolella - taisi olla viimeisiä Anais Anais-pulloja, mitä myytiin ja sitäkin piti sitten säästää melkein pilaantumiseen asti. Nyt se sitten tuli käytettyä loppuun. Vihreä korkkinen on toinen lempparituoksuistani  Yves Rocherin Ode la Vie, jota sitäkään ei taida saada enää. Tuoksunäyte on Avonin "Today, Tomorrow, Always", joka yksi kolmen tuoksun sarjasta ja noista kolmesta ehdottomasti paras, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sitä itselleni tuon isompaa pulloa ostaisin. Tuoksunäytteet, joita on vielä pari jäljellä, tulivat jonkun huuto.netistä ostamani kosmetiikkapaketin mukana.

Sitten vielä taas pikkuisen sitä peruskosmetiikkaa eli dödö, jota herra Kirjoitus onnistuu käyttämään käsittämättömiä määriä, älkää kysykö miten, mutta jotenkin niitä vain kuluu. Shampoon täyttöpullo on kotikotoa, jossa myös vanhempani ovat osallistuneet sen tyhjentämiseen. Sisältönä oli 4R shampoota, jota silloin joskus ostin 5 litran kannun. Viimeisenä kuvassa onkin sitten Provison käsi- ja vartalovoide. En tainnut esitellä hankintaani koskaan blogissa, kun ostin noita tutun apteekkarin kautta kokonaisen tukkupakkauksen. Osa meni lahjoiksi, mikä kai oli se peruste jättää hankinta esittelemättä, mutta iso osa jäi minulle itselleni, siksi niitä on täällä enemmän ja vähemmän näkynyt. Pari on vielä jäljellä ja niitä käytän tuota tuttua apteekkaria muistellen, sillä rintasyöpä vei hänestä voiton jokin aika sitten.

Sitten taas lisää tätä "peruskauraa". Yksi kappaletta Yves Rocherin suihkugeelejä, tällä kertaa nimeltää Chevrefeuille siis kuusamantuoksuinen versio. Tässä kohtaa voin sitten hämmästellä, miten monta kertaa olenkaan langennut kaksi yhden hinnalla tarjouksiin näiden suihkugeelien suhteen, sillä näitä tuntuu vain riittävän, riittävän ja riittävän. Sitten kerran minunkin dödöni, tällä kertaa testauksessa oli Lidlistä ostettu Cien-merkkinen dödö, joka oli mielyttävän tuoksuinen ja toimiva, voisin siis ostaa jatkossakin. Hammastahnaakin on kulutettu ihan kaksin kappalein Golgaten max white on kaikkien tunnistettvissa, mutta pienempi, kirkas brasilialainen on peräisin Orla-hotellista ja on aika erilaista kuin omamme sekä maultaan että koostumukseltaan. Lisäksi vielä yksi hajuvesinäyte Avonin today, tomorrow, always - sarjasta, tällä kertaa "today, TOMORROW, always", joka on minun makuuni aivan liian makea ja vaniljainen - valitettavasti sellainen ei koskaan enää tuoksu.

Kuvan uusi tuttavuus ja ehdoton ykkönen on XyliDerm-ihogeeli. Geeli sisältää siis nimensä mukaisesti xylitolia ja sitä suositellaan erityisesti kuivalle ja ärtyneelle iholle. Minun talven kuivattamaan ihooni tämä ainakin toimi todella hyvin. Yksi näyte riitti neljään käyttökertaan siis kahden päivän aamuksi ja illaksi ja tulokset olivat heti havaittavissa. Tätä ostan varmasti jatkossakin.

Joskus poistumiin tulee myös yllätyksiä, kuten nyt nämä kaksi tuossa yllä olevassa kuvassa. KC:n pepper eli punainen sävyttävä hoitoaine loppui suoraan sanoen kesken, kuvittelin sen riittävän vielä reilusti ainakin yhteen hoitokertaan, mutta toisin kävi. Viimeiset pisarat tiristäen sain kuin sainkin tehtyä yhden käsittelyn. Nyt ei siten ole jäljellä kuin oranssia ja ruskeaa colormaskia eli seuraavasta hyvästä tarjouksesta ostan aivan varmasti uuden pullon tuota pepperiä, sillä kyseessä on aivan loistava tuote, jolla paikkaa helposti yhden värjäyskerran. Siis väri ottaa sen verran hyvin kiinni värjäämättömiinkin hiuksiin ja tasoittaa tyvirajaa hyvin eli juurikasvu katoaa hetkeksi. Siis ainakin tämä punainen otti kiinni äärimmäisen hyvin. Tämä oli vanhempaa vuosikertaa ja vanhanmallisessa pakkauksessa eli saattaa olla, että tässäkin tuotteessa uudet eivät ole yhtä tehokkaita kuin tämä vanhempi versio.

Toinen tyhjentyminen tuli sitten vielä enemmän yllätyksenä. Meillä on kylppärissä pari kaunista, lasista koristepulloa, joissa on ollut kylpygeeliä. Nyt sitten onnistuin napaamaan noista toisen kylpyhuoneenmatolla alas. Kuten yleensä näissä tapauksissa, en oikein tajua, mitä tapahtui. Olin menossa suihkuun, otin tangolta siinä kuivumassa ollutta mattoa pois, koska halusin sen jalkojeni alle suihkusta tultuani. Seuraava, mitä tajusin, olikin sitten hirveä meteli ja ammeen pohjalla lojuvat lasinsirpaleet. Onneksi pullo hajosi isoiksi kappaleiksi, jotka oli paitsi helppo koota ammeesta pois, myös pullonpohjasta oli helppo valuttaa jäljelle jäänyt geeli talteen. Tarkoitus oli kyllä käyttää tuo öljygeeli pois ja siirtää pullo pois kylppäristä muuhun käyttöön, mutta nyt sitä ei tarvitse siirtää muualle kuin roskikseen.


Sitten vielä jotain harvinaisempaa, nimittäin meikkipoistoja. Tuntuu ihan uskomattomalta, että joskus voi meikkipussistakin poistua useampi tuote samojen kuukausien kuluessa. Grimasin toinen meikkivoide tyhjeni ja toisen, puhtaan valkoisen, päätin poistaa muutoin, sillä ei vain ollut käyttöä. Purtilo on siis uusi ja korkkaamaton, joten se menee kiertoon. Samaan hyömyyn loppuivat myös kulmakynä ja huulipuna. On aika siirtyä kevätmeikkiin.

Kulmakynä on noita Oriflamen vuosia sitten ostettuja täyttöjuttuja ja vieläkin löytyi varastosta ainakin yksi kulmakynäksi kelpaava filleri, jonka nappasin nyt sitten käyttöön. Huulipuna taas on Anytimen, vanha sekin, nimeltään Palus. Tässä kohtaa lienee syytä tunnustaa, että varastosta löytyy vielä toinen samaa sävyä, en muuten olisi malttanut luopua tästä ilman hylsyn kaivelemista tyhjäksi.

Muistatteko vielä tämän, KLIK , kun keekoilin pari viikkoa mustalla silmällä varustettuna? Alkuperäinen tarkoitus oli ostaa Joe Blascon peitevoide, mutta kun en siihen hätään päässyt kauppaan, päätyi käyttöön kaapissa odotellut Lumenen peitevoide, joka toimi tuossa tilanteessä täydellisen hyvin. Tuon parin viikon aikana voide vajeni reilun sentin mittaisesta hylsyn reunan alapuolelle, sen jälkeen tehokkaasti peittävää voidetta on edelleen kaiveltu tuolta hylsystä- koska voidepuikko kun ulottuu lähes pari senttiä tukikauluksen alapuolelle. Voidetta on vielä aavistus jäljellä, mutta niin vähän, että lasken sen poistoksi, vaikka sitä riittää ehkä pariksi-kolmeksi päiväksi huhtikuun puolellekin. Harmi vain, ettei tätäkään tuotetta enää saa, olisin muuten käynyt hamstraamassa vähintään viisi puikkoa varastoon.

Kolmen kuukauden saldona on aika yllättävät 33 tavalla tai toisella tyhjentynyttä tai poistoon päätynyttä purkkia. Yllättävän paljon sanoisin.