Tammikuun haasteen tulokset

Tässä sen nyt näkee, miten uskomattoman kuluvaista aika on. Helmikuukin on eletty jo puoleen väliin ja tammikuun haasteiden tulokset ovat vielä analysoimatta. Huh, miten tuo kuulostaakaan siltä, että tulossa olisi kovinkin fiksua tekstiä, sitä ei vaan ihan tosissaan taida olla tulossa.

Edes kertaamatta itselleni asettamiani haasteita, uskon flopanneeni noin puolessa jutuista. Kerrataan ne nyt kuitenkin.

Tammikuun tavoitteiksi asetan sitten seuraavat:
1. En osta yhtään kynsilakkaa
2. En osta yhtään huulipunaa
3. En osta kenkiä
4. En osta laukkuja
5. En osta vaatteita, en uusia enkä käytettyjä
6. Laihdutan nyt sen kilon. Ihan varmasti!
7. Liikun enemmän ja käyn salilla vähintään kaksi kertaa viikossa.
8. Kirjoitan blogiin vähintään kymmenen kirjoitusta
9. Lisään huuto.nettiin ainakin viisi uutta kohdetta tammikuun aikana

Omaksikin yllätyksekseni olen onnistunut sentään kohtuullisen hyvin noissa haasteissa. Viisi ensimmäistä olen onnistunut toteuttamaan, sillä kotiimme ei ole muuttanut yhtään uutta kynsilakkaa, huulipunaa, kenkää tai laukkua sen paremmin kuin vaatteitakaan. Hyvä minä! Tiukoilla olen tosiaan ollut, sillä törmäsin netissä useampaankin sellaiseen glitterikynsilakkaan, jotka olisin halunnut kotiuttaa ja olen joutunut käyttämään kaikki tahdon voimani siihen, etten olisi ostanut niitä.

Tammikuun aikana olen sentään saanut blogiin naputeltua enemmän kuin kymmenen kirjoitusta, mutta huuto.nettiin sain lisättyä vain yhden ainoan myytävän kohteen. Surkeaa. Suoranaisen häpeällistä.

Kuntosalilla käynnit jäivät kyllä vähempään kuin kahteen viikossa, mutta siihen  on sentään jonkinlainen meriselitys. Vaikka teksti, jossa haasteet on esitetty, on päivätty tammikuun alkuun, on se kirjoitettu jo joulukuun loppupäivinä, aikana, jolloin minulla ei ollut mitään tietoa, että löydän itseni uuden vuoden aattona kuntosalin lattialta jalka solmussa. Koipi ei yksinkertaisesti kestänyt kuntosaleilua koko tammikuun aikana, pariin kertaan yritin, mutta kipu pakotti lopettamaan. Nilkka on edelleen tätä kirjoitettaessa kipeä, se kestää jotain, mutta ei läheskään kaikkea, mitä sen tulisi kestää ja minun pinnani on kiristynyt äärimmilleen, minä kun haluaisin olla jo ihan kokonaan terve. Tuo nilkka oli myös hyvä tekosyy lohtusyömiseen - lohdullista asiassa on vain se, että jos en ole laihtunut, niin en kyllä lihonutkaan lisää tammikuun aikana.