Suurimmasta lahjomasta ei ole edes kuvaa, sillä kirjoitan sillä juuri blogia. Kyllä, herra Kirjoitus hankki minulle uuden tietokoneen vedoten siihen, että suutarin lapsella pitää olla kengät, jotta varpaat eivät palele. Myöskään ruskeasta kirjekuoresta, jonka saimme vanhemmiltani, ei ole kuvaa.
Muut lahjat sen sijaan esiintyvät seuraavissa kuvissa.
Lämpöä jouluun tarjoilevat sekä kahvi, tee, ihanat joulusukat ja upean vihreä kynttilälyhty. Herkkujakaan ei ollut tästä paketista unohdettu, pääsemme napistelemaan sekä suklaata että marmeladia ja suun voi sitten lopuksi pyyhkäistä Marimekon serveteillä.
Juomapuolestakin huolehdittiin. Saimme ihan kaksi pulloa Lumoavaa mustikkaglögiä, välipäivinä glögitellään sitten oikein kunnolla.Aalto-kokoelmaamme täydentää myös punainen tuikkulyhty, jonka valossa voi sitten katsella kotiseudun valokuvia. Kirjan saimme vanhemmiltani, ja siellä välissä oli sitten kirjanmerkkinä ruskea kirjekuori.
Lisää lukemista tarjoaa Henning Mankellin romaani, josta voi nauttia suklaan kera. Glögikattilan voi sijoittaa mitä upeimmalle pannunaluselle ja virkeänäkin pysyy, kun nauttii kalanmaksaöljyannoksen päivittäin. Kuvasta puuttuu herra Kirjoituksen saama fleeceasu, joka toimii sekä väliasuna että oloasuna - puku ei ole kuvassa, koska oli pesussa päätyäkseen heti käyttöön.Puhtaudestakin huolehdittiin, sillä saimme kauramaitosaippuaa ja -vartalovoidetta sekä käsisaippuaa ja suhkugeeliä ja niiden lisäksi herkullisia pikkuleipiä.
Kaiken muun lisäksi ja sateisen synkeyden piristeeksi herra Kirjoitus osti minulle kirkasvalolampun. Huomisesta alkaen nautimme aamupalamme kirkkaan valon kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti