1. viikko
Vajaa, mutta sitä kiireisempi viikko. Alkuviikosta sain reissuasiat melkoisen hyvälle tolalle, mutta loppuviikon yövuorot tarkoittivat sitä, että yhden päivän valveillaoloaika meni muutaman lisätyötunnin tekemiseen ja kotihommia ei tullut tehtyä lainkaan. Perjantaina sitten taas juostiin urakalla, jotta kaikki saatiin hoidettua niin kuin pitää. Peli-illasta jouduin ikäväkseni luopumaan, koska aika ei vaan riittänyt.
Sisäinen hamsterini vaati haalimaan vielä viime hetkellä kasan tavaraa eli lentomatkaa varten lentopussukan, jossa on unimaski, sukat ja korvatulpat (kaikille tulee varmaan käyttöä, jos ei koneessa, niin reissussa kumminkin), toilettipussin, sillä nykyiset ovat epäkäytännöllisiä noin lyhyelle matkalle ja yhden tunikan, josta aion reissusta palattua tuunata äidille yöpaidan. Roskalavalta nämä kaikki tietenkin.
Lauantaina lähdettiin reissuun. Kotioven sulkiessani oli sikäli hyvä olo, että tiesi kaiken olevan valmiina ja paluun arkeen sen suhteen helpoin mahdollinen.
2.viikko
Mä oon niin lomalla, enkä kirjoita blogia, vaan nautin lämmöstä, auringosta, hyvästä ruoasta ja seurasta.
2.viikko
Mä oon niin lomalla, enkä kirjoita blogia, vaan nautin lämmöstä, auringosta, hyvästä ruoasta ja seurasta.
3. viikko
Paluu arkeen. Sunnuntaina palattiin Suomeen ja maanantaina sitten yritettiin päästä kotiin. Lakkouhan takia meillä oli varattuna sekä juna- että lentoliput, junalla kuitenkin köröteltiin kotiin.
Palkkapäiväkin osui sopivasti heti loman jälkeen, niin pääsi heti kuittaamaan lomalaskut pois. Koronakorvausta, joka tässä palkassa piti maksaa ei tietenkään maksettu, onneksi en ollut laskenut mitään sen varaan toisin kuin useammat työkaverit. Sen verran olen jo vanha ja kyyninen, että uskon noihin kaikkiin vasta siinä vaiheessa, kun näen summan tililläni.
Lisätöitä ja ylitöitä kertyi mukavasti taas tälle viikolle, joten lomapyynkin pesemisen, silittämisen ja paikalleen laittamisen lisäksi ainoa "extraharraste" oli nukuminen ja tietenkin äidin kuskaaminen maalla parturissa.
4.viikko
Kyllä se vaan niin on, että räntäsade päin naamaa on yhtä p***aa tuli se sitten marraskuussa tai maaliskuussa ja sama loskassa kahlaamisen kanssa. Olen yleensä rakastanut kevättä, mutta ainakin tänä vuonna se tuntuu olevan harvinaisen piukassa tämä kevään eteneminen. Tämä viikko on ollut harvinaisen surkea: loskaa, liukasta, vesisadetta, räntää... siis ihan kaikkea muuta paitsi kunnollista, kuivaa keliä. Pelkkä aamuin illoin huonossa kelissä töihin ja takaisin kahlaaminen vie voimat ja innon tehdä mitään muuta.
Viikon kohokohtana oli kummitädiltä ja serkulta saadun intialalisen rentouttavan käsi- ja jalkahieronta lahjakortin lunastaminen. Hieroja käsitteli kumpaakin kättä vartin verran ja puoli tuntia kumpaakin jalkaa. Autuaallinen tunne. Jälkeen päin tietenkin hirveä vilu, kun kuonat lähtivät liikkeelle.
Viikonloppuun yksi lisätyöpäivä ja pitkästä aikaa peli-ilta kavereiden kanssa. Ihana tavata ystäviä ja viettää rentouttava ilta.
5.viikko
Tällä kertaa vuorossa ensin loskaa ja sitten kovaa pakkasta. Taivahan taatto on kyllä ihan sekaisin ja kelit kuukauden verran pielessä - näitä kuuluisi olla helmikuun lopulla ei maaliskuun viimeisinä päivinä. Onneksi sentään valoisuus on lisääntynyt ja useimpina päivinä paistaa aurinko.
Maaliskuun viimeisen viikon ohjelmassa oli vain vähän harrastetöitä, kokousiltaa (jatkan edelleen hallituksessa), kotitöitä ja sukankutomista normitöiden lisäksi. Sekä tietenkin terveysasioita, viime viikolla labarakokeita, tällä viikolla silmänpohjakuvausta, naisten terveystarkastusta ja useampi puhelinsoitto terveysasioihin liittyen sekä tietenkin tulevien jatkokäyntien suunnittelua.
Viikko on mennyt melko pitkälle epäterveellisissä merkeissä, kun on tuhottu vieraita varten ostettuja ja tehtyjä herkkuja. Koska kelit ovat viimeisen parin viikon ajan olleet yhtä kammotusta, ei ole tosiaan tehnyt lenkille mieli lähteä. Kuntosalikin on jäänyt väliin, koska olen suunnilleen asunut töissä ja viimeisen viikon olen potenut kättä, johon sain jäykkäkouristusrokotuksen. Jostain syystä rokoteaine tuli pistetyksi kovin pintaan ja käsi kipeytyi pahasti, siinä on edelleen ikävä pahkura, joka ei tunnu sublimoituvan millään.
Koronakorvauksetkin tulivat maksuun ja menevät täysimääräisenä ikkunaremonttilaskun maksuun. Päätimme kuitata osuutemme kerralla, jotta pääsemme siitä p***asta eroon, siinä meni niin moni asia pieleen, ettemme halua muistella sitä enää yhtään pidempää kuin on pakko. Riittää, että joka kerta ikknoita pestessä ja parvekkeen ovea avatessa joutuu manailemaan.
Mitä tästä kuukaudesta jäi mieleen?
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä ihana, rentouttava ja unohtumaton loma.
Toiseksi työt: olen tehnyt maaliskuussa reilusti yhden viikon työtuntien verran ylimääräisiä työtunteja. No, sitä nopeammin pääsee sitten ikkunaremonttikuluista eroon.
Läski: Ei ole tullut katsottua, mitä suuhun olen laittanut - ja se kyllä näkyy.
Laiskuus ja saamattomuus: Tuntuu, että taas on viime aikoina ollut vallalla sellainen ei jaksa ei huvita, en tee fiilis. Mikä tarkoittanee sitä, että muina aikoina on liian monta rautaa tulessa, joten elimistö vaatii aikaa palautumiseen tai sitten lomalla minusta vaan tuli laiska ja viitsimätön.
Rusketus: väri on ihana, saisi toki olla tummempi, mutta ihan selkeästi erotun talvenkalpeista kanssaihmisistä ja kohta siitä pääsee toivottavasti jollain tasolla nauttimaan täälläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti