torstai 30. maaliskuuta 2023

Joustoa elämään ja kerän loppuja

Paha tapanihan on innostua asioista sata lasissa ja sitten hiukan myöhemmin kyllästyä - ja mahdollisesti palata samoihin asioihin taas uudelleen ja kyllästyä jälleen. Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin sata lasissa on hiukan liioiteltu ilmaus, sillä ystäväpiiriini kuuluu yksi todellinen "sata lasissa" - ihminen ja minä häviän hänelle mennen tullen ja vielä väliajallakin. Totuudenmukaisempaa on ehkä ilmaista, että innostun 80 lasissa tai jotain. 

Tämän kertainen innostumiseni liittyy alusvaatteisiin, lähinnä siis alushousujen ompeluun. Syitä on monia, joista yksi tärkeimmistä on saada juuri omaan pehvaan sopiva malli, toisena ompelutaitojen ylläpito, kolmanetana ostoslakko ja neljäntenä säästäminen. Kaikkea muuta tarvittavaa ja soveltuvaa materiaalia minulta löytyy kotoa "pilvin pimein", mutta kuminauhat olivat vähissä. Selasin netin tarjontaa ja totesin, että Eestistä Karnaluxista löytyy huomattavasti edullisempia vaihtoehtoja kuin Suomesta - anteeksi vaan taas kerran kotimaiset kauppiaat, järki ymmärtää, että teitä pitäisi tukea, mutta lompakko ei vaan tässä tilanteessa taivu. Kyselin vielä kavereita tilaukseen, jotta postikuluja saataisiin vähennettyä.

Muiden tilauksiin en puutu, mutta itse tilasin melkoisen kasan kuminauhaa - ja unohdin ne rintaliivien kaarituet, jotka samaan tilaukseen piti pistää. Sen sijaan muistin kyllä lisätä kaksi settiä Zingin 15cm sukkapuikkoja koossa 3,25, jotka eivät olisi olleet niin tarpeellisia. Nykyään olen ottanut sen tavan, että hankin aina kahdet samanlaiset sukkapuikot, jotta voin tarvittaessa kutoa kahta sukkaa samaan aikaan - loppaaminen ei vaan ole mun juttu. Kuminauhaa tilasin useita metrejä, itse asiassa useita kymmeniä metrejä, jotta eivät heti loppuisi. Muutamia metrejä jotain erikoiskuminauhoja pistin joukkoon, mutta pääosa tilauksesta oli ihan perusvärejä eli beigeä, mustaa ja valkoista, tavallista kuminauhaa ja alusvaatekuminauhaa. Ihan kaikkia en edes ehtinyt hypistellä kunnolla, mutta onpahan sitten yövuorojen väliin jotain kivaa tekemistä, kun purkaa paketteja tarkemmin. 


Koska olin niin kiltti tyttö, etten tilannut yhtään lankaa, annoin itselleni vapaapäivän kunniaksi vierailuluvan materiaalipankkiin. Se on sellainen paikka, josta harvoin palaan ilman ostoksia kotiin. Nytkin mukaan tarttui 1,6kg sukkalankanöttösiä, purkumateriaalia, lisää kuminauhaa ja helmiä. Tämä ilo ei tosiaan ollut hinnalla pilattu, sillä koko setti maksoi yhteensä 5€. 



Meteriaalipankissa oli myös ihana liukuvärjätty puuvillalangan loppu, joka oli aivan pakko ostaa Ievuskaiselle.

Näillä toivottavasti pärjää taas hetken.

Ei kommentteja: