Käsityökasseissani on pyörinyt monen monta keskeneräistä sukkaparia ja aina vannon, etten aloita yhtään uutta ennen kuin saan ne valmiiksi. Monta paria olen kutonut valmiiksi ja monet uudet aloittanut vanhojen jäädessä edelleen kesken.
Pari päivää sitten keksin ratkaisun erään ikuisuusparin ogelmaan, yksinkertaisesti purin melkein valmiit varret kokonaan. Nyt vähän harmittaa, että en tajunnut ottaa niistä kuvia ennen kuin purin. Aion toki toteuttaa ne uudelleen, mutta silti olisi ollut kiva saada muisto näistäkin, jotka pyörivät varmaan kaksi vuotta tuolla kassissa.
Ne nimittäin olivat merirosvorahasukat. Toisen varren olin kutonut Caritan helmisukan mallilla ja siihen olin suhteellisen tyytyväinen, toisessa olivat rahat tasaisessa rivissä. Kummankin ongelmana oli se, että lenkit, joissa rahat olivat, olivat liian lyhyet ja rahat kääntyivät hassusti. Tähän ongelmaan olen jo kehittänyt ajatuksissani lenkkiratkaisun siis sen, että kierrän lankaa puikon ympäri ennen kuin kudon sen silmukan, jolla raha kiinnitetään. Ja tähän voi käyttää vaikka hammastikkua apuna.
Katsotaan, missä vaiheessa pääsen seuraavan kerran näiden kimppuun niitä keskeneräisiä on edelleen kassissa ja uusia, joilla on aikataulu, on niitäkin odottamassa kudontaan pääsyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti