lauantai 12. helmikuuta 2011

Kierrätystyynyliina

Tämä postaus roikkui puolinaisena julkaistuissa, sillä en kertakaikkiaan ehtinyt viimeistellä projektejani. Poistin nyt tuon vanhan ja julkaisin uuden, tällä kertaa kokonaisen.

Koska kerran olen luvannut tänä vuonna pyrkiä siihen, että kierrätän kaiken mahdollisen, päätin tehdä kierrätystyynyliinan. Tarve tälle tyynyliinalle tuli Herra Kirjoituksen uuden tyynyn myötä. Tämä muotoutuvaa vaahtoa oleva tyyny on niin iso, etteivät vanhat tyynyliinat enää sovi siihen.

Joten sakset käteen ja ratkomaan puuvillapuseroa kankaiksi. Tätä puseroa ei ole juuri pidetty, sillä se oli päälläni kerran siivouspäivänä ja sen taskusta rakas puhelimeni hyppäsi uimasilleen vessanpyttyyn, jonka olin juuri pessyt. Tuon tapahtuman jälkeen pusero joutui pannaan ja hylättyjen vaatteiden laatikkoon.

Tästä siis lähdettiin.Jouduin toteamaan, etten muistanutkaan, miten paljon helpompaa on ottaa kunnon kangas ja pistää se kappaleiksi kuin koota jotain palasista. Vietin useamman kuin yhden ja kaksi tuntia sovitellen puserosta purettuja kappaleita yhteen, jotta sain raidat sopimaan ja kankaan riittämään. Onnistumisen tunne kuitenkin tuli palkkioksi, vaikka aikaa menikin rutosti. Nauhat laitoin tummansinisestä satiininauhasta, kun nuuta sävyyn sopivaa ei löytynyt.

Ja tähän päädyttiin:

Löysin varastostani tyynyliinan, joka oli periaatteessa liian pitkä tavalliseen tyynyyn, mutta liian kapea tuohon uuteen, joten muokkasin sitäkin vähän. Ja tämänkin kanssa jouduin tahimaan hetken, jotta sain tuosta toisesta tyynyliinasta ylijääneet palaset riittämään tähänkin. Nauhoina pinkkiä satiininauhaa, kun minulla ei vastoin oletuksia ollutkaan täällä tavallista kanttinauhaa. Melkoisesta silpusta tuo lisäosa on koottu, vaikka ei se onneksi ulospäin näy, kuvassa tyynyliina kaksinkerroin.

Tuossa raidallisten kuvassa on kaksi valmista tyynyliinaa. Kolmannen kierrätystyynyliinan tein vanhasta täyspuuvillaisesta yöpaidasta. Hartiat olivat kuluneet puhki, joten niistä ja hihoista tein rättejä ja helmasta tyynyliinan. Vanhan yöpaidan lisäksi tarvittiin noin 12 sentin kaistale venymätöntä puuvillaa ja pätkä tarranauhaa korvaamaan nauhoja. Tuo puuvillakangas tarvittiin tyynyliinan suuhun siksi, että venyvä neulos olisi heti rikkunut tarranauhojen kohdalta ellei sitä olisi tukenut jollain.

Tästä siis aloitin kolmannen projektin, valmis tyynyliina näkyy samassa kuvassa tuon toisen raitaisen kanssa.

Ei kommentteja: