Olen liittynyt siihen yhä kasvavaan määrään suomalaisia, jotka ovat saaneet pikkiaddiktion, tarkemmin sanoen piikkimattoaddiktion.
Saimme anopilta ensiksi pienen piikkimaton lainaksi testausta varten. Kun sitten palautimme sen, saimme häneltä uuden ja isomman omaksi. Hän oli saanut ensimmäisen pikkimattonsa viime syksynä syntymäpävälahjaksi ja nuo pari muuta sitten ilmeisesti tilaaja tms. lahjoiksi ja koska kukaan ei tee noin monella piikkimatolla mitään, pääsimme mekin osingoille.
Olen nyt sitten aloittanut kaikki paluuni jälkeiset iltani lepäilemällä piikkien päällä - ja pari kertaa nukahtanutkin siihen. Olo on sen jälkeen todella rentoutunut, voisi jopa sanoa, että hivenen "pöffeli". Pitää varmaan rajoittaa piikkien käyttöä.
Kaikkein autuaallisemmin jälkiolotilan saa kuitenkin aikaiseksi, kun seisoo lattialle laitetun maton päällä paljain jaloin. Ensiksi se tuntuu kamalalta, mutta jälkikäteen olo on autuas.
Suosittelen piikkejä lämpimästi kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti